Tätittäminen ja hermojen menettäminen

Huoooh. Alkaa jo vähän hermot mennä. Ensinnäkin pitäisi löytää joku kiva, hyvästä paikkaa ja tarpeeksi edullinen hotelli manchesterista. Vihaan etsiä hotelleja! En ymmärrä sitten laisinkaan niitä karttakuvia mitä nään, että miten kaukana mikäkin on, ja mistä hotelli kannattaisi varata. Mieluiten lähellä Manchesterin keskustaa, mutta siellä ei myöskään saa selvää, että missä vaihtuu kaupunki ja mitkä on kaupunginosia. Blah! Eli jos joku osaa neuvoa tai tietää valmiiksi jonkun hyvän paikan, niin vihjeitä tänne päin! Nää kuvat ehkä ens viikolla onnistuu auttamaan mua.. toivottavasti.

Ja toinen hyvin ärsyttävä asia, jonka kohtaan päivittäin töissä. Tätittely! Minulla ainakin on kuva tädistä, että se on joku keski-ikäinen nainen, tai sitten ihan että se on lapselle jommankumman vanhemman sisko. Joka tapauksessa tätittely minusta on loukkaava ja vanhentava sana, jota syötetään lapsille ihan liikaa. Joka kerta kun kuulen jonkun asiakkaan suusta "annappa tädille se..." minulla alkaa vilkkua punaista päässä ja melkein tulee savua korvista. Entä jos alkaisian rouvittelemaan heitä siinä? Miksi siis täti sanaa viljellään lasten korviin niin paljon? Eikö pelkkä "tyttö" voisi olla hyvä?
Tosin minua alkoi hymyilyttää, kun hoitopoikani kysyi minulta olenko koulussa ja sanoin olevani töissä. Hän ei meinannut uskoa minua. Kysyin, että miksi hän luuli minun olleen koulussa, kertoivatko vanhemmat sellaista? Ja hän sanoi päätelleensä sen itse, ku ajatteli minun olevan sen verran nuori. "Hon är stor flicka, men inte vuxen" olivat vanhemmat sanoneet hänelle minusta. Ja tämän sitten otin kohteliaisuutena!
Mutta tätittämisestä minulle tulee alla näkyvän kuvan olo.

Mutta tänään onnistuin piristymään hassusta asiasta. Olin väsynyt eilisestä, kun Tuija oli käymässä ja valvoimme aika myöhään ja aamulla piti minun mukaani herätä aikaisin. Puin siis ensimmäiset vaatteet päälleni, en jaksanut käydä kunnolla suihkussa, vaan sutaisin hiukset jollekin nutturalle ja jotain sottasin naamaan, että ehkä kehtaan mennä ulos ja töihin. Eli ei mikään maailman freesein olo. Ja onnistuin saamaan katseita hyvän näköiseltä nuorelta mieheltä. Piristää päivää, vaikka olisikin vain katseita, juurikin sen takia ettei itselläni nyt ollut kovin hehkeä olo.

Ja nyt sitten jatketaan päivää täällä töissä vielä pari tuntia, jonka jälkeen pitää siirtyä vanhempien luo, kun äiti tuli takaisin matkoilta. Jospa sieltä onnistuisi saamaan jotain hyvää ruokaa, kun nälkä alkaa jo vaivaamaan :P