sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Tylsistynyt

Niin tylsä päivä ollut taas tänään. Olen koko päivän oikeasti vain katsellut elokuvia ja ollut koneella. Yhdessä vaiheessa äiti ihana tuli käymään ja toi minulle kasan vitamiineja ja kaikkea sellaista ja ruokaa. Ei sitten itse tarvinnut mennä kauppaan. Olen siis onnistunut koko päivän vain lepuuttamaan jalkaani ja itseäni. Ihan tylsistymiseen asti! Heräsinkin liian aikaisin, kun en ollut yöllä siirtäny kelloani.
Sitten jossain vaiheessa siirryin katselemaan youtubesta videoita Emma Watsonista. En tiedä miksi. Mutta ihan kiinnostavia haastatteluja löysin. Ja pidän nyt näyttelijästä vielä enemmän.



David Letterman Late Show

Live with Regis and Kelly

perjantai 29. lokakuuta 2010

Auauau

Mulla on sitten mukava viikonloppu. Saan makoilla sängyssä koko viikonlopun. Paitsi hankin kaverini raahaamaan minut yksiin tupareihin, mutta siellä saan olla sitten sohvalla istuskelemassa koko ajan. Mutta niin, siis viime aikoina oon kävelly yhtäkkiä tosi paljon, ja eilen jalkaan sitten alko sattumaan ihan älyttömän paljon, eikä kävely enää oikein suju. Lähinnä jalan päälle astuminen sattuu ihan kauheasti. Kävin lääkärissä ja nyt sitten vaan lepäillään ja pidetään jalkaa ideaalisiteessä ja katellaan tilannetta.
Tänään suunnitelmissa The Hills ja The City ja luultavasti Coco avant Chanel. Ja katotaan sitten, että mitä vielä.


LFW syysmallisto loppu

Nyt kun vihdoin olen käynyt tämän Lontoon fashion week suunnittelijat ja kivoimmat asut läpi, niin ajattelin tehdä siitä vielä tällaisen minikokoelman ja mielipiteet ja päätelmät näihin.

Aloitetaan mekoista. Rakastan mekkoja ja olen huomannut, että suosin selkeästi kaikissa mallistoissa nimen omaan mekkoja. Joten tässä olisi ne ihan täysin omat suosikkini LFW:stä.


Olen alkanut myös enemmän innostua hameista. Nyt olen hullantunut nahkahameisiin, niin lempparini löytyykin seuraavan kollaasin vasemmasta yläreunasta.


Suosikkini siistimmistä asukokonaisuuksista.


Ja tässä vielä takkisuosikkejani. Varsinkin Vivienne Westwoodin takit on ihan lemppareitani!

Kiinnitin huomioni siihen kuinka paljon monissa kokoelmissa oli karvatakkeja, kauluksia ja kaikkea muuta karva ja turkis juttua. Minä tosin olen hyvin turkisvastainen. En erityisemmin myöskään perusta tekoturkiksesta. Mutta nämä ovat vain itseni päällä. Huomasin, että jopa ihastuin joihinkin kokonaisuuksiin, mutta vastustan kuitenkin turkista sen verran paljon, että yritin olla kokoamatta mitään turkisjuttua tänne.

Innostavinta olivat erikoiset leikkaukset ja laskokset. Ihanat värikkäät printit ja kankaat. Isot neuleet, kerroksellinen pukeutuminen sekä vastakohtina muhkeus ja minimaalisuus.

Pidin myös läpinäkyvistä yläosista, nahkasista yksityiskohdista ja lyhyistä helmoista.

Omia suosikkimallistojani olivat Burberry Prorsum, Amanda Wakeley, Unique, Mulberry, Vivienne Westwood, Julien Macdonald ja Matthew Williamson.
Jaa sitten seuraavaksi käynkin läpi Milanon muotiviikkojen syyskokoelmia. Käyn näitä ehkä vähän myöhässä, kun alkaa olla jo talvi. Mutta käynkin ne vähän lyhyemmin läpi.

torstai 28. lokakuuta 2010

Eun Jeong A/W 2010

Eun Jeongin mallistossa oli paljonkin kaikkea erikoista ja kivaa, mutta nimenomaan näihin kahteen iskin silmäni oikein kunnolla. Ihan mahtavan näköisiä!!


Kuvat London Fashion Week.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Keskiviikko sitten


Tänään ollut päivä täynnä hermojen melkein menettämistä, joten kerron vain päivän ajatuksia ja tunteita, tai lähinnä jotain faktoja vaan tältä päivältä.


Keksin tänään laittaa letin päähäni ja ponnarin. Kivaa vaihtelua.

En meinannut eilen päästä millään nukkumaan, kunnes sain rauhottelu puhelun. Onneksi!

Nää värikkäät turkinpippuri karkit on ihan mahtavia!

En päässyt tänään millään sängystä ylös. Ei ihme, kun en tosiaan päässyt nukkumaan kui vasta tyyliin melkein aamusta.

Toivoisin, että aika nyt vierähtäis vähän nopeampaa.

Rakastan mun ihania kulta kisujani, jotka jaksaa mua piristää olemuksellaan päivittäin. Ihanat hölmöläiset! Tänäänkin kertomassa vaikka mitä tarinoita.

Mun tän hetkinen lempitee on Mate (sellainen ihana maustettu vihreä tee). Oon oikeesti juonu kuukauden sisällä kolme pussillista sitä teetä. Siis sellasta pussillista mistä teetä haudutetaan.

Olen tee friikki.

Tuntuu kuin kaikki kaatuisi päälle.

Olen koukussa puhelimeeni. Olen tänään tutkinut sitä yhdessä vaiheessa melkein minuutin välein ja nyt noin kolmen minuutin välein.

Puhelimeni on rikki. En kuule kun tulee viesti. Se ehkä selittää miksi olen niin koukussa tutkimaan sitä koko ajan.

Vihaan The Hillsin Spenseriä. Ihan kauhea persoona!

Tänään ollut taas sellainen päivä, että vähemmästäki tulis stressiä ja hermot meinaa mennä.

Katsoin puhelintani taas.

Kävelin töihin tunnin verran saadakseni tietää, että olin buukannut kaksi eri vuoroa tälle päivälle. Kätevää. Mitenköhän sitte ollaan kahessa paikassa samaan aikaan? No se selvisi. Ei parhaalla mahdollisella tavalla, mutta selvisi.

Päivitin eilen taas kunnolla itunesiani ja ipodiani. Nyt on hirveästi uutta kuunneltavaa musiikkia niin ei kyllästy hetkeen.

Mielialani ovat olleet jo hetken aikaa hassuja, ja tunnut ottavan itteeni paljon enemmän kuin ennen ja reagoin asioihin liiankin jyrkästi.

Katsoin puhelintani taas.

On ikävä.

Pitäisi ehtiä tehdä kauhea määrä asioita lyhyessä aikaa, mutten jotenkin saa aikaiseksi muutakuin listoja vain siitä mitä pitäisi tehdä.

AArgh! Vihaan Spenseria!

Pitäisi kohta ruveta taas piirtelemään inspiraatioita.

Saan huomenna kävellä hirvittävän määrän ja olen siitä vain iloinen. Ainakin vielä. Kohta saan kävellä vielä enemmän ja päivittäin. Se lähinnä kauhistuttaa.

En ole vieläkään saanut työvuoroja ensiviikosta eteenpäin. Vähän jo niitä tarvitsisi, että osaa vähän suunnitella asioita.

Okei, Spenser teki yhen ihan okei jutun. Mut on se silti idiootti!

Mulla on maailman paras poikaystävä!

Haluun ulkomaille.

Rakastan lämpöä!

Katoin taas puhelinta.

Tekee mieli jotain hyvää juotavaa.

Tekee mieli myöskin nukkua välillä kunnolla.

Voisin yrittää tulevina viikkoina ottaa itseäni niskasta kiinni.

Mun hoitopojat on ihania! On niin piristävää, kun saa olla kahden sellaisen ilopillerin seurassa.

Ehkä mä lopettelen nyt tän turhan höpöttelemisen, kun en oikein saa mitään itsestäni ulos.

Issa London A/W 2010

Issa Londonin mallien hiuksista en pitänyt yhtään, mutta kivoja mekkoja hänellä oli.

Kuvat London Fashion Week.

tiistai 26. lokakuuta 2010

Burberry Prorsum Autumn - Winter 2010

Jotenkin en ole ikinä oikein tykännyt Burberryn vaatteista. Sen ruutukuosit ja oli vain liian yksinkertainen makuuni. Nyt kuitenkin katoin Burberry Prorsumin mallistoja, ja nämä ovat aika upeita!

Burberry Prorsum Autumn - Winter 2010

Kuvat London Fashion Week.

maanantai 25. lokakuuta 2010

Amanda Wakeley Autumn - Winter 2010

Amanda Wakeley mallisto ei ensin oikein iskenyt, mutta kun pääsin mekkoihin niin innostuin ihan täysin! Aivan upeita!

Amanda Wakeley Autumn - Winter 2010

Kuvat London Fashion Week.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Cracks


Katsoin parin päivän sisällä useamman elokuvan josta tykkäsin, mutta ihan huipun kyllä vei uusi Eva Greenin elokuva 'Cracks'. En tiennyt mitä odottaa elokuvalta. Valitsin sen lähinnä näyttelijän takia ja ketään muuta tuttuahan siinä ei sitten ollut.

Heti elokuvan alusta tykkäsin siitä. Tunnelma oli haikea ja elokuva oli brittiläinen. Tarina kertoi jostain brittien sisäoppilaitoksesta ja sen koulun rymästä tyttöjä, jotka olivat Miss G:n opetuksessa. Miss G opetti heille kait urheilua, koska he yleensä uimahyppäsivät. Heidän ryhmäänsä tuli uusi tyttö Fiamma espanjasta. Kokeneempi ja hyvin kaunis tyttö, josta tuli heti selkeästi Miss G:n suosikki. Muut tytöt eivät suosineet häntä tämän opettajan suosion takia.

Roolisuoritukset olivat päänäyttelijöiltä mielestäni mahtavat. Eva Green oli huippu. Samoin Juno Temple Di:n roolissa ja Maria Valverde Fiamman roolissa tekivät minuun vaikutuksen.

Tarina oli tosi koukuttava, vaikka siihen joutuikin vähän keskittymään. Mutta myöskin aika yllättävä käänteissään. Se jätti minut aikalailla hämilleen ja kelaamaan, kun se oli vihdoin loppu. Kokonaisuus oli todella erilainen ja melankolinen. Ja jäi kyllä mieleeni kunnolla!

Suosittelen tätä kaikille. Tai no ainakin tytöille.


Love to read

En ole pitkään aikaan lukenut kunnolla mitään kirjaa. Osa syy on se, että haluan lukea nyt kirjoja englanniksi, enkä aina viitsi lähteä ostelemaan kirjoja, kun niistä ei ikinä tiedä onko ne niin hyviä, että haluaa lukea monta kertaa uudestaan ja uudestaan. Nyt kuitenkin olen ehtinyt tutkia muutamia pokkareita, jotka alkavat kiinnostaa koko ajan vain enemmän ja nämä kyllä voisin jopa hankkia luettavaksi.

Dorothy Koomson: The Ice Cream Girls

Takakansi:

As teenagers Poppy Carlisle and Serena Gorringe were the only witnesses to a tragic event. Amid heated public debate, the two seemingly glamorous teens were dubbed ‘The Ice Cream Girls’ by the press and were dealt with by the courts.

Years later, having led very different lives, Poppy is keen to set the record straight about what really happened, while Serena wants no one in her present to find out about her past. But some secrets will not stay buried – and if theirs is revealed, everything will become a living hell all over again . . .

Gripping, thought-provoking and heart-warming, The Ice Cream Girls will make you wonder if you can ever truly know the people you love.

Mut tämä kirja koukutti heti ensimmäiseltä tutustumiselta. En vain ole vielä viitsinyt sitä ostaa, vaikka pokkarina aika edullinen onkin. Näin myös, että kirjailijalta on muita kiinnostavan näköisiä kirjoja ja häneen ja hänen kirjoihinsa voi tutustua hänen nettisivuillaan.

Lindsay Kelk: I Heart Paris

Takakansi:

Angela is in the City of Love - but her own love life is heading for trouble...Angela Clark is a British girl living the dream in fabulous New York. But she's never been to the romantic capital of the world - Paris. So when her lead singer boyfriend Alex suggests a trip there and she is asked to write insider's guide to the hip city - she jumps at the chance! Meandering along charming streets, perusing Paris's hot destinations - all in the name of research - Angela decides she could get used to the joie de vivre of Paris. But there's something awry, Angela soon realises that evil forces are at work, conspiring to sabotage her big break! And when she spots Alex having a tete-a-tete with his ex in a Paris bar - without best friend Jenny to counsel her - Angela begins to crumble. With London and her old life only a train journey away - now is the time to decide if she should stay and face the music or return to the safety of home.

Sofi Oksanen: Purge

Takakansi:

She could see the leather coat out of the corner of her eye. It squeaked when he moved. He chuckled, his ears red. His chrome-tanned boots shone, although the road was dusty and he wasn’t German. Should she run?”

"She knew men like these. Men with that kind of posture, men who know how to punish a woman, and, they were here to get a woman, and punish her. People with an insolent bearing, who smile broadly with gold teeth, stuffed into their uniforms, with their cap visors level, knowing that no one can deny them what they want. The kind of people who wear boots to trample anyone they want to.

En oikeastaan erityisemmin pidä suomalaisista kirjailijoista, enkä ole innostunut heidän kirjoistaan. Mutta tämän kirjan takakansi alkoi kiinnostaa sen verran, että ehkä minunkin pitää tutustua Sofi Oksasen kirjallisuuteen.

Lauren Oliver: Before I Fall

Takakansi:

What if you had only one day to live? What would you do? Who would you kiss? And how far would you go to save your own life?

Samantha Kingston has it all—looks, popularity, the perfect boyfriend. Friday, February 12th should be just another day in her charmed life. Instead, it’s her last. The catch: Samantha still wakes up the next morning. In fact, she re-lives the last day of her life seven times, until she realizes that by making even the slightest changes, she may hold more power than she had ever imagined.

Lisa Hilton: The House with Blue Shutters


Takakansi:

Castroux, France, 1939. In a bare farmhouse on a windswept plain above the village, Oriane, orphaned at thirteen, lives in desperate poverty. When the Germans invade, Oriane finds work in a Nazi barracks while her fiance joins the Resistance. Their simple world is thrown into chaos. Casual brutality is common; rebellion is imminent; revenge will be swift and severe.
Castroux, France, 2000. In an idyllic gite overlooking the quaint village church, British expat Aisling frets about her chocolate parfait, determined to impress her brother-in-law's glamorous fiancee Claudia. But Claudia couldn't care less about chocolate parfait. She's pregnant by another man and terrified of the future. She confides only in an elderly neighbour, Oriane, and discovers that she too once carried a shameful secret - from which she still bears the scars.
The House with Blue Shutters - a place that has witnessed the horrors of wartime, the petty concerns of peacetime, and the secrets that bind past and present. A place where history echoes off every wall ...

Ja tämän kirjan haluan lukea ihan vain sen takia, että luin Marie Clairesta Lisa Hiltonin jutun, ja nyt pitää lukea hänen kirjansa.

Mulla on ehkä vähän mielenkiintosia syitä miks jonkun kirjan haluun lukee, mutta ei se tarkota sitä ettei kirja olis mielenkiintonen. Taitaa olla suurin osa jotain tyttöhömppää maustettuna jollain draamalla. Eli just sopivaa luettavaa mulle. Eli sit vaan ku saisin itteni ostamaan jonku ja syöksyttyä sen kimppuun.

Basso & Brooke A/W 2010

Basso & Brooken mallistossa oli aivan ihanat printit. Tämä merkki onkin kahden suunnittelijan yhteistyötä.

Kuvat London Fashion Week.

lauantai 23. lokakuuta 2010

Verenpunaista

Tuo uusi kynsilakkani, jonka sain lehden mukana on ollut aika suuressa käytössä minulla viime aikoina. Aluksi halusin vain kokeilla sitä, mutta olen saanut jo monet kehut tästä sävystä, niin innostuin käyttämään sitä enemmänkin. Ja oikeastaan hassua kyllä, kun tämä on pelkkä kynsilakka, mutta tunnen itseni hienommaksi näillä. Ihan sama onko minulla päällä jotku räsyiset kotivaatteet ja meikitön naama, mutta kun sivusilmällä näen nämä kynnet, niin tulee heti parempi mieli ja hienompi olo. Joten taidan alkaa rakastua tähän sävyyn!