lauantai 31. heinäkuuta 2010

Benji hyppy unelmia


Kasa kavereitani lähti tänään porukalla hyppämään benji hyppyä. Ja aihe miksi tästä nyt kirjoitan, on että kuinka älyttömän paljon minua ärsyttää etten ole siellä mukana! En muistanut, että se on tämä viikonloppu, ja olen tietenkin jumissa töissä juuri nyt. Toinen ongelma olisi tosin ollut benjihypyn hinta 85€. Kyllä se on varmasti sen arvoinen, mutta ehkä panostan sen verran sitten kun se ei tunnu niin pahalta hinnalta. Ärsyttävintä on se, että olisin kuitenkin halunnut päästä katsomaan niiden kaikkien kavereideni järkyttyneitä, innostuineita ja hermostuneita ilmeitä. Ja olisin päässyt leikkimään kamerallani oikein kunnolla. Nyt saan sitten ehkä nähdä kuvia joskus, enkä pääse koko intoiluun millään tavalla mukaan, niin päädyin möksäämään töihin.
Innostukseni benji hyppyihin alkoi 3 tai 4 vuotta sitten. Suunnilleen samoihin aikoihin, kun paras kaverini oli Uudessa Seellannissa vaihdossa ja kävi siellä 4 kertaa hyppäämässä benjin. NELJÄ!!! Vuoden sisällä neljä! Olin niin kade ja sitten tietenkin piti luvata, että joskus käyn itsekkin hyppäämässä.

Mutta kyllä se benji hyppy mullekin vielä tulee jossain vaiheessa eteen ja sitä oottelen aika lailla jännittäen ja peläten. Mulla on pienoinen korkeiden paikkojen kammo, varsinkin siinä vaiheessa kun pitää hypätä. Suostun hyppytornista juuri ja juuri hyppäämään 3, enkä sitä ylemmäs mene. Kaverit nauravat, etten tule uskaltamaan hyppäämään, mutta todistan ne vielä joku päivä vääriksi.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Haluan

Haluan tänään ihan kauheasti kaikki asioita. Haluan itseasiassa melkein aina, mutta tänään kun olen joutilaasti viettäny aikani töissä tehden ei mitään, niin nämä asiat tulee paremmin mieleen.

Haluan...

... matkustaa Lontooseen (viime matkasta on kauan, ja liian vähän ehin siellä viettää aikaa)

... pizzaa!

... myöskin kalaa, mutta sitä pitäis saada viimeistään puolentoista tunnin päästä!

... ettei jalkoihini sattuisi, seisonut taas muutaman tunnin.

... ettei väsyttäisi, en nukkunut kunnolla, muttei huvita enää viettää aikaansa nukkumalla päiviä.

... että antibioottikuuri loppuisi.

... Barseloonaan (prkl äiti ja sisko lähtee sinne jo kohta, ärrinmurrin).

... toimivan netin kotiin.

... uimaan.

... lenkille.

... voittaa lotossa (tämä nyt johtuen siitä, että haluan haalia kaupoista ne kaikki ihanat löydöt vihdoin itselleni).

... tanssimaan.

... löytää kivan ja tuottoisan työpaikan, jossa tuntee itsensä tarvituksi.

... mieluiten ulkomailta.

... oppia paremmin saksaa ja ruotsia.

... opetella ranskaa, italiaa ja espanjaa.

... käydä suihkussa (kauhean rähjäinen olo).

... että työpäivä loppuisi jo.

... keskustella tärkeistä asioista.

... shoppailemaan.

... sisustaa kotini miten mielin.

... imuroida asuntoni (onnistuu ehkä jopa huomenna vihdoin!).

ja nyt lopettelen, kun voisin jopa kohta oikeasti päästä töistä ja vihdoin äitin luo syömään naminami grillatua kalaa ja kaikkia muita herkkuja. Hyvää perjantai iltaa.

torstai 29. heinäkuuta 2010

Kesän suosikki ostokset

Nyt on muutama päivä makoiltu sängyn pohjalla. Ihana ystävä vei minut kävelylle ulos yhtenä päivänä, tosin en sitäkään kovin pitkään jaksanut, joten aika nopeasti pääsin takaisin sängyn pohjalle. Syötyä olen sentään saanut ja alkaa jo vähitellen voimat palautua. Huomenna pitäisi jo jaksaa mennä töihin, mutta tänään voin vielä hetken nauttia romanttisista elokuvista.
Parin viime päivän elokuvina oli Taru sormusten herra trilogia. Ja tänään kattonu Kahden viikon iskuajan, Jotain annettavaa ja nyt katon yhtä ultimate suosikki itkupillitysnyyhkyihana elokuvaa Sweet Novemberia. Aivan ihana elokuva!! Rakastan!

Mutta näin ajan kuluksi ajattelin esitellä tämän kesän ehdottomat suosikki ostokseni:


Tässä kuvassa kroppani näyttää jotenkin epämuodostuneelta. Toppikin on tohon käännetty tuolla tavalla, niin näyttää muhkuraiselta, mutta kuvan ideana on tuo kaulakoru. Aivan ihana! Ostin sen indiscan alesta ja rakastuin koruun täysin heti kun sen näin. Alenkin jälkeen sen hinta oli vielä joku 10 €, joten harkitsin hetken, mutten liian pitkään. Sellaista rakkautta sitä kohtaan koin.


Pitkään ehdin jo etsiä isoa sormusta ja vihdoin kerran kun menin h&m:llä käymään löysin tuon sormuksen ja tiesin, että iso sormus löytyi. On ollut tuon ylemmän kaulakorun kanssa paljon tänä kesänä käytössä.


Tämän mekon löysin gt:ltä vahingossa alennusmyynneistä. Etsin olkaimetonta yläosaa hametta varten ja osuin tähän mekkoon ja se oli upea! Näyttää päällä niin paljon paremmalta, varsinkin tuo helma. Siinä on tuollaiset naruolkaimet olemassa, mutta käytän sitä olkaimettomana. Jätin ne vain, että saisin tuon henkarille roikkumaan.

Ja tuossa vikassa kuvassa näkyy peili, jonka sain lainaksi siskoltani. Vihdoin sain edes puolivartalopeilin, koska meni hermot, kun piti aina nousta vessanpöntön päälle, jotta näkee lopputuloksen peilikaapin peileistä. Minä se kanssa rakastan tuota peiliä! Ja on kauhea ikävä vanhaa vaatekaappiani, joka oli todella korkea ja iso ja kummatkin ovet olivat peiliä. Se oli ihana. Mutta nyt se on mäsänä :(

Bladet




Kuva on vähän, mutta ajaa asian. Eli Blade elokuvista on kyse. Katsoin ne tässä yhtenä sairaspäivänäi kaikki putkeen, kun ne olivat kuulemma ne ainoat oikeat vampyyrielokuvat. Noh, siitä voi olla montaa mieltä. Käsittelen trilogian tässä kuitenkin yhteisesti, en jaksa jaaritella jokaisesta elokuvasta erikseen.

Ideanahan on, että Blade on puoliksi vampyyri ja puoliksi ihminen. Hänhttp://www.blogger.com/post-edit.g?blogID=4640454497268391406&postID=1041084559015823396en äitiään puri vampyyri, kun Blade oli vielä mahassa. Äiti kuoli siihen ja Blade sai vampyyrin ominaisuuksia. Mm. hän pystyy kävelemään auringonpaisteessa vahingoittumatta, jonka takia häntä sanotaan Daywalkeriksi. Hän ja hänen kaveri Whistler tappavat vampyyreja, jotta nämä eivät valloittaisi maailmaa.

Kokonaisuudessa elokuva on sellanen action mäiskintää, jossa vampyyrit ja ihmisetkin kuolevat ja verta roiskuu. Blade on sankari ja pelastaa päivän lopulta aina. Ehkä kuitenkin vähän erilainen idea, kuin perus päivän ja maailmanpelastamisleffoissa, mutta idea sama.

Kyllä, olen aika negatiivinen tämän elokuvasarjan kohdalla, koska olen vastustanut näitä pitkään. Mielestäni vampyyrien pitää olla romanttisia, joista ainakin joku on hyvis (joojoo Blade on hyvis, mut väärällä tavalla, eikä siinä oo mitään romantiikkaa) ja ideaan ei yleensä kuuluu mäiskintää vaan rakkauskohtauksia tai muulla tavalla jotain koskettavia kohtauksia.
Ikuinen romantikko ja ikuinen siirappityttö. Juu, tuon kuulin pari päivää sitten, kun mielestäni jossain sarjassa kuuluikin olla siirappia ja koko elämässä, mutta ei kuulemma kaikessa. Pah :P

Mutta tässä siis oma mielipiteeni leffatrilogiasta. Montaa mieltähän siitä voi olla.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Ihanat verenimijät


Tämän päivän leffavalinnat sai mut keksimään myös postausideani. Aiheena vampyyrit. Joo, kyllä, niin kuin moni muu, niin minäkin olen ihan täysin hulluna näihin kiehtoviin olentoihin ja tunnun katsovan kaikki ohjelmat ja sarjat mitä löydän niihin liittyen.
Kuitenkin vampyyreista on monia erilaisia tulkintoja. Toiset kuolee toisella tavalla ja toiset toisella. On muinaisia ja nykyaikaisia ja eri syntymistapoja. Mulla tulee näistä aina mieleen, että mikä on näistä oikein vampyyri. Taino oikein ja oikein.
Muutamia suosikkimiesvampyyreja tässä:

Angel
Tuttu Buffy Vampyyrintappaja sarjasta ja myöhemmin omasta sarjastaan Angel. Alun perin Darla muutti Angelin vampyyriksi ja tämä teki kauheuksia. Häntä silloin nimitettiin Angelukseksi. Kunnes mustalaiset päättivät antaa tälle hirviölle sielun, jotta tämä kärsisi kaikista kauheuksistaan.
Näissä sarjoissa vampyyrit eivät kykene kävelemään päivänvalossa tai kärventyvät. Heidät saa tapettua, kun iskee vaarnan sydämeen. Ovat myöskin herkkiä risteille ja pyhälle vedelle. Ja jotain muita oli vielä joita en muista. Siinä vampyyri ei pääse ihan minne vain, vaan se pitää kutsua taloon sisään, jonka jälkeen sillä on rajaton pääsy sinne. Siinä vampyyrit voivat rakastua ja heidän takiaan on aina slayer tappamassa heitä.

Dracula
Tämä perinteisin vampyyri ja joidenkin tarinoiden mukaan vampyyrien isä. Eli se mistä kaikki on alunperin lähtenyt liikkeelle. Tosin Dracula tarinoitakin on hyvin monta. On Bram Stockerin dracula ja vanhempia draculoita. Sitten on uudemmissa elokuvissa käytetty mukana Draculaa, kuten Van Helsingissä.
Dracula on hyvännäköinen, mutta sydämmetön vanhanaikainen herräsmiestyylinen olento. Se pystyy muuttamaan muotoaan lepakontyyppiseksi olennoksi, eli lentämään. Ja se hiemoitsee itsellensä kaunista puolisoa, ei haittaa vaikka olisi monta.
Taitaa olla useammastakin draculasta juttua nyt.

Louis


Elokuvasta Interview with the vampire suomessa tunnetaan myös nimellä Verenvangit. Elokuvassa myös muut lempivampyyrini Lestat (Tom Cruise ( muuten varmaan ainoa elokuva, jossa hänestä tykkään todella paljon ja teki tosi huikeen roolisuorituksen)) Claudia (Kirsten Dunst) ja Armand (Antonio Banderas). Niin ja siis tietenkin Louis on Brad Pitt, jos sitä ei joku tiennyt.
Tässä vampyyriksi muututaan kun vampyyri imee ihmisen ihan kuoleman rajalle, jolloin jos ihminen juo vähän vampyyrin verta tapahtuu muutos. Kun muututaan vampyyreiksi heistä tulee kauniita ja he ovat ikuisesti juuri sitä miksi ovat joskus muuttuneet. Eivät vanhene tai muutu muulla tavoin ulkoisesti. He käristyvät auringonvalossa ja kuolevat tuleen. Jos he juovat kuolleesta, se voi tappaa myös, joten juoda täysin tyhjäksi ei saa myöskään. Tosin siinäkin on super Lestat, joka ei meinaa kuolla mihinkään.


Edward Cullen

Tämän nyt varmaan viimeistään kaikki tuntevat, kun on uusin vampyyri "tulokkaista". Eli Twilight sarjan toinen päähenkilö. Tosin tykkään muista Culleneista ehkä vähän enemmän kuin Edwardista.
Vampyyrit ovat nopeita, heillä voi olla erikoisia ominaisuuksia ja he voivat rakastua. Muututtuaan he pysyvät samanlaisina kuin miksi muuttuivat. Vampyyrit voivat elää niin ihmisten kuin eläintenkin verellä ja pystyvät hillitsemään janoaan. Vastasyntyneet ovat voimakkaampia ja agressiivisempia. Ja näissä vampyyreissa kummallisinta on, että he pystyvät olla auringonvalossa, he vain herättävät sillä liikaa huomiota. Mikä ei moniin muihin sitten pädekkään.


Monilla vampyyritarinoilla on omat valtiaansa tai hallitsijansa ja lakinsa. Ja noiden mainitsemieni juttujen lisäksi on vielä niin monia muita asioita, jotka eivät tällä hetkellä tule mieleeni. No ylipäätänsäkkin omat tarinansa. Yhteistä kuitenkin näille kaikille on, että he ovat nopeita ja he juovat verta.

Oma suosikkini on Louisin tarina ja sen tyyppiset vampyyrit. Muutenkin vampyyreista tulee ja niiden rakkaustarinoistansa tulee todella romanttinen olo.

Näiden lisäksi on monia monia muita vampyyritarinoita, joista monet ovat myös kauhutarinoita.
Underworldit, Bladet, Daywalker, 30 päivaa kaamosta, True Blood ja mitä kaikkia muita niitä onnkaan. En edes muista. Mutta ehkä tämä fantasiapläjäys riittää tähän väliin.

Elossa

Onpas ollut mielenkiintoinen viikonloppu. Tosin tuli sitten selväksi, mikä vika minussa oli. Päivystyksestä jouduin vielä päivystävälle poliklinikalle ja tiputukseen muutamaksi tunniksi, mutta yöksi onneksi kotiin kahden viikon antibiootti kuurin kera. Nyt sitten makoillaan kotona ainakin viikko tylsistymässä. Tosin voimia mihinkään muuhun ei hirveästi olekaan.

Näin alkuun sain lainaksi kaikki Blade elokuvat, kun olen ollut niitä niin kauheasti vastaan, mutta muuten tykkään vampyyreista, niin minun sitten piti kuulema katsoa nämä. No kun tällaista joutilas aikaa on,n ni mikäs siinä sitten. Kirjottelen sitten myöhemmin mitä mieltä ensimmäisestä elokuvasta tai kaikista olin. Miten sitten jaksankin.

Eväänä täällä on luumuja, kiiwejä, verigreippi, vähän missä x:siä (joo piti saada jotain pientä herkkua), 2 ja ½ litraa mehua ja vielä litra vichyä. Tosin jääkaapista onnistuisin saada tehtyä (jos jaksan) vielä ehkä voileipiä tai jotain perunajuttua. Katsellaan siis eteenpäin miten tässä jaksetaan.

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Olo kauhea

Ihan kauhea ilta ja yö takana. Eilen töissä olo paheni tunti tunnilta ja kun lopulta pääsin lähtemään kotiin, särki mahaani ihan suunnattomasti, oksetti ja pyörrytti. Pääsin kuitenkin jotenkin kotiin ja sitten makoiltiinkin koko loppuilta juoden soyamaitoa ja vettä. Ja se särkylääkekkin piti siihen loppuun ottaa, kun ei muuten tuntunut rauhaa saavan. Särkylääkkeen ansioista olotila hieman parani, niin että sain nukahdettua rauhassa. Sitten heräsin aamulla 6 aikaan koviin särkyihin ja meinasi tulla itku kun tuntui niin kauhealta. Meinasin laittaa töihin viestiä, että hankkivat jonkun muun tilalleni, mutta eihän kukaan 8 aikaan aamusta suostu töihin tulla hetken varotusajalla, joten popsin toisen särkylääkkeen, ja kärsin jonkun tunnin verran ennen kuin sain unta ja heräsin parin tunnin päästä niin väsyneenä, että oli vieläkin tuskaisempaa lähteä töihin. Mutta täällä minä nyt kituuttelen särkylääkkeiden voimalla.

Voisi ehkä harkita sitä lääkäriin menemistä. Varsinkin, kun ei tiedä mistä nämä olotilat johtuvat. Selkä nyt on ollut kipee jo viikon, mutta se on levinnyt kylkiluiden alle mahanpuolelle. Kummallista! Yksi epäilys on, että olen onnistunut hankkimaan niin pahan nestehukan, että kehostani puuttuu kaikkia mineraaleja ja ravintoaineita, jonka takia se kramppailee (sen takia join soyamaitoa) ja muita keksintöjä ei olekaan. Mutta kuinka paljon nestettä sitten juonkin, se ei tunnu imeytyvän minnekään, vaan ravaan vessassa puolentunnin välein :/

Eli olo on mahtava!
Ja tästä kaikesta huolimatta tekisi hirveästi mieli mennä uimaan, siellä olo ei tunnu niin pahalta :)

torstai 22. heinäkuuta 2010

Ihanaa, mutta ei minulla

Vaihteeksi vähän tylsää töissä. Ehtinyt lukea kaikkien seuraamieni blogien viikonkin vanhat postaukset ja perehtyä kaikkiin kunnolla. Sen lisäksi ehtinyt etsiä töitä, lisäillä ostoksia h&m tilaukseeni, tarkistaa mailit muutamaan kertaan (ei millään kerralla ei ole tullut mitään lisää), sekä facebookki ja muutenkin selaillut nettiä miten sattuu. Ja taas olisi se puolitoista tuntia aikaa vielä kulutettavana. Tosin täällä juuri ehti hajota joku ilmastointilaite? epäilen sitä ilmastointilaitteeksi. Sieltä vuotaa vettä suoraan päälleni, heti tähän tietokoneen viereen. Turvallista! Laitoin sitten roskiksen valumakohtaan, ettei lattiat mene täysin pilalle, ja jos se ei roiskisi sillon niin paljon ympäriinsä.

Mutta siis postaukseni aihe ei ollut se mitä olen töissä tehnyt, vaan liittyy vaatteisiin. Itseasiassa hassulla tavalla. Ihailen monia mainoksia ja tyylejä, joita en kuitenkaan itseni päälle pistäisi. Ja tämä johtuu ihan vain siitä etten näe niiden sopivan tyyliinii tai en vain pidä kyseisistä asioista päälläni. Tosin osa niistä on myös sellaisia, että jonkun päällä ne näyttävät todella hyvältä ja jonkun päällä ihan kauheilta tai itse tuote on ihan kauhea tai se on yhdistetty järkyttävällä tavalla. Mutta tässä siis asioita, jotka osaavat näyttää todella hyviltä, mutta harmikseni en niitä itselleni hankkisi tai näin käyttäisi.

1. Kukkakuosit


Tässä kuvassa tyttö on onnistunut ihanalla tavalla yhdistämään tuon kukkamekon kaikkeen muuhun. Ja tosi moni osaakin. Kaikenlisäksi kukkakuosit ovat todella kesäisiä. Mutta minulle ne tuntuvat liian täyteenängetyiltä ja ihan kuin siinä tapahtuisi liikaa asioita. En vain osaisi yhdistää sitä itselleni. Mutta nähnyt monia kuvia, joissa vaan jään unelmoimaan kukkamekoista ja hameista, kun ne on yhdistetty mitä mielikuvituksellisemmin.

2. Kaikki farkkua

Siis tykkään kyllä monista farkkuasioista. Farkkumekot ovat ihania, ihan perus farkut monine malleineen ja monet muut farkkuasiat, mutta viime kesänä sitä on tuotu niin liikaa kaikkialle, että tuli farkkuähky. Kauhistun kun näen kaupassa farkkutakkeja, -mekkoja, -laukkuja, -kenkiä ja -koruja samaan kulmaan ängettynä. Tietenkään ei olekaan tarkoitus käyttää kaikkea samaan aikaan, mutta tämä farkkuhulluus sai minut lähinnä kaikkoamaan farkkutuotteilta. Käytän jopa yhtä farkkuhametta ja yhtä farkkumekkoa, ja niitäkin harvemmin. Farkkutakkia tai laukkua en ole todellakaan harkinnut hankkivani. Sen sijaan taas katsellut blogeja, niissä moni on onnistunut yhdistämään nämäkin ihan mahtavasti!


3. Sukat sandaaleissa tai korkkareissa

Kuvassa näkyvät polvisukat, joita rakastan kun ne asuun sopivat. Ja polvisukat voisin yhdistää korkkareihin, tosin en peeptoe korkkareihin. En vain ikinä suostuisi laittamaan korkkareita, joiden päät on auki, sukkien päälle. Samoin kun olen jo monen monta vuotta kauhistellut suomalaisten perus sukat sandaaleissa tyyliä. Olen niiiiin kauhuissani tästä! En pysty katsomaan. Mutta taas olen joillain huomannut tämän jopa sopivan (siis ne jotka on pukenut nämä sirosti ja kivasti, eikä perus urheilusandaali/urheilusukka tyyli).

4. Pastellivärit

Pastellivärit näyttävät monien päällä hyvältä ja olen nähnyt niin ihania asuja pastelliväreissä, että vesi herahtaa kielelle. Mutta aina kun olen shoppailemassa tai katselemassa jotain itselleni, kierrän pastellivärit kaukaa ja keskitys kirkkaisiin ja selkeisiin väreihin. Noh, ehkä joskus onnistun jotain pastellistakin itselleni hankkimaan, mutten usko sen tapahtuvan lähiaikoina.

5. Maximekot

Näyttävät mahtavilta pitkillä ja laihoilla. Se nyt on todella totta. Mutta olen nähnyt maximekkojen sopivan myös muille. Mutta minulla maximekosta tulee tukahtunut olo, jos joudut pistämään jotain niin pitkää päälleni. Mutta näyttävät ihanilta!

6. Jumpsuitit

Ovat hauskan näköisiä ja sopivat joillekin niin hyvin, mutteivät kaikille. Ihailin joskus niitä, jotka pukivat jotain näin erikoista päälleen, mutta nykyään se on jo niin muotia, ettei siinä mitään erikoista olekaan. Silti itselleni en laittaisi. Ensimmäien ajatus on, että en pääse vessaan helposti ja minä olen jo todella mukavuudenhaluinen!


7. Haaremihousut

Näyttävät taas jonkun päältä todella hyviltä, mutta päällä ne tuntuvat häiritseviltä, kun on niin paljon vapaata tilaa. Ja tulee tyhmä olo, kun pistää sellaista päälleen.

Ja yhteenvedos kaikista: joillain näyttävät hyviltä :D
Ja nämä jotkut ovat ihan ketä vain joiden tyyliin tietty tuote sopii. Näitä olisi varmaan paljon lisääkin, mutta juuri nyt ei enempää tule mieleen.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Vettä ja janojuomia




Noniin vihdoin on käyty heittämässä talviturkkikin. Ja kyllä näin heinäkuun loppuvaiheessa. Mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Viime kesänä.. tai vuonna heitin sen vasta syyskuussa ja sekin oli Nizzan rannassa, mutta siitä enemmän joku toinen kerta. Käytiin hietsussa ja vaikka vesi vaikuttikin aluksi jäätävän kylmältä se olikin ihanan lämmintä. Ja sen lisäksi siihen ehti tottua hyvin, kun piti kävellä pitkän matkaa ennen kuin oikeasti tuli tarpeeksi syvää uimiseen. Kun vesi madaltuu siellä hitaasti. Mutta kun lopulta pääsin sukeltamispisteeseen asti, niin minua ei meinannut saada vedestä pois. Vesi on ihanaa! Ja uiminen mahtavaa!! Pitää mennä taas uudestaan!
Kirjasinkoko Lihavointi Kursiivi Tekstin väri Kuvat ovat minun ja parhaan kaverini kotimatkalta aamuyöstä joskus 4 aikaan. Näkymä on hakaniemen ja kaisaniemen sillalta. Ainoat kuvani, jotka muistuttavat mitenkään vedestä, mutta tuohon veteen en kyllä sukeltaisi. Sen verran likaista se on! Vaikka noissa kuvissa vähän hämärää onkin, niin samaan aikaan aika valoisaa tuolle kellonajalle. Osasyy miksi rakastan kesää. Tykkään valosta ja valoisista öistä. Etelässä käydessä on aina sen verran lämmin, että se kompensoi valoisuuden, mutta tuolloin täällä olikin hellettä ja kävelimme minishortseillamme ja pikkutopeillamme kotiin ja meillä oli kuuma!


Tänä kesänä on ollut vähän sellanen ongelma, että on niin kuuma ja tuskainen olo, että unohtuu juoda. Niin minä kuin kisutkin. Joten nyt olen täyttänyt jääkaapin kaikilla hyvillä juomilla, joita oikeasti tekee mieli koko ajan, niin juominenkaan ei unohdu. Kissoille taas joudun juottamaan vettä pipetistä :/ Ei ole todellakaan kivaa, mutta en halua että ne kuivuu kasaankaan. Nyt on onneksi jo sen verran viileämpää, että kykenee olemaan. Vaikka rakastankin hellettä, mutta kyllä haluan, että nämä karvaiset ötökät pysyy hengissä!
Ja tietenkin eksyin täysin aiheesta. Eli yllä näette tämän kesän ehdottoman janojuoman (olisin tietenkin voinut koristella sen jotenkin herkullisemman näköiseksi), mikä on sitruunajäätee sitruunoilla ja jäillä. Meni litra päivässä ja nyt ostin jotain sekoitejauhetta, että voin tehdä sitä itse, niin tulee vähän halvemmaksi :)

M.I.A feat. Jay Z - XXXO

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Kampaajalla käynti

Kävin tässä yhtenä päivänä vihdoin kampaajalla, kun olin siitä jo pitkään unelmoinut. Ensin en ollut satavarma siitä mitä halusin ja sitten ei vain ollut aikaa. Mutta nyt onnistuin saamaan ne kesähiukset mitkä halusin. Nää on ihan täydelliset inkkarinauhan tai hatun kanssa. Ja muutenki. Kiharat sopii ja ne on hyvin aina. Niin märkänä kuin kuivina. Ja niistä saa tehtyä vaikka mitä. Oon ihan innoissani!



Tosin kampaajalla ollessa ei ollu ihan niin kivaa. Ensinnäkin se kampaaja vähän puski liikaa. Se yritti koko ajan suostutella mua siihen et värjäisin hiukseni. Sanoin et ei nyt ja etten oo viel valinnu minkä väriseks haluun värjätä, ni tää sano et se voi valita. MUN HIUKSET! Ja tiedän, et sillä hetkellä oli ihan kauhee juurikasvu, ja mulla on toinenkin väriongelma, mutta siitä myöhemmin. Ne on silti mun hiukset. Jos sanon ei, niin se on ei. Eikä siitä kuuluis jankuttaa.
Sitte se jatko tätä sillä et mun vanha leikkaus ei sovi kellekkään, ja miks mulle on joskus semmonen tehty. Ja siitä kuinka tää ja tää ja tää väri ei sovi mulle. Tätä kaikkea oli kovin kiva kuunnella siellä. Suoranaisesti sano et kaikki mitä oon viimeaikoina tehny ei sovi mulle. Joistain asioista olin niin eri mieltä, että oikein alko ärsyttää.Ja lopuks se viel päätti vaihtaa mun jakauksen puolta. Tai siis leikkaushan tehtiin jakauksen mukaan. Pyysin et tekis keskijakauksella, sillai se on helpoin muotoilla just sillee ku haluu. Mutta kun ei, kun sille se ei käyny. Huh!


Mä tykkään hiuksista. Se oikeesti sai niistä semmoset kui pyysinki ja halusinki, mut en kyl toiste tälle kampaajalle mene, tuon kaiken jankutuksen jälkeen. Jäi ärsyyntynyt ja turhautunut olo kaikista sen höpötyksistä. Tuossa yllä näkyykin tuo minun hieno värikaari hiuksissani. Järkkyttävää!


Nyt kuitenkin olen onnistunut myöskin värjäämään hiukseni. Tosin en tämän kampaajan luona. Valitsin väriksi vähän punertavamman ruskean, eli mahongin. Niin se vähän tasottaa tuota värivaihtelua. Olen ennen värjännyt tummalla ruskealla, mutta värjäsin niin monesti, ettei sen päälle tartu enää vaaleammat värit. Pieni heijastus punaista saattaa näkyä, mutta muuten pitää lähinnä kasvattaa tuo tumma osa pois. Voisin käydä kampaajalla värjäilemässä raitoja niin, että saisin vähitellen vaaleammat hiukset, mutta se kävisi todella kalliiksi. Ehkä joskus. Mutta nyt tällä tavalla.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Hektistä kuumuutta

Ärsyttää, kun joku ongelma netin kanssa, kun ei suostu kuvia latailemaan, niin pitää sitten postailla ilman. On nyt ollu vähän hektisemmät pari päivää. Paras kaverini tuli käymään torstaina katsastamaan uuden asuntoni ja päädyimme viettämään ihan huippuillan muistellen reilimatkaa ja lapsuuttamme ja päädyimme kiertelemään helsingin baareja. Siitä seuraava päivä olikin toipumista, vaikken yleensä joudu toipumaan, mutta sen verran hauskaa oli.

Tänään olin sitten kaveriporukalla espalla istukselemassa ja nauttimassa ilta-auringosta. Meidän luo ilmestyi miesporukka, jotka ilmenivät polttariporukaksi ja sulhanen sitten lauloi meille valitsemamme biisin. Oli aika hauskaa! Vaikka pitikin lähteä aikaisin, kun sain taas Waltsu hauvan hoitoon ja se piti lenkittää. Tosin taitaa olla tämä parin päivän rilluttelu kostautumassa, koska tuli aivan hirveän huono olo. Epäilen pientä nestehukkaa ja sen lisäksi en kyllä osaa syödä yhtään näillä kuumilla säillä. Eläimetki on lopettanu syömisen, ni alkaa vähän huolestuttaa. Ne ei ees juo kunnolla. Mutta joo, niin päädyin jäämään täksi illaksi kotiin. Huomenna pitää kuitenkin lähteä vielä rippijuhliin. Minne ostin aivan mahtavan mekon tänään.
Mua ei kyl sais päästää yksin kaupoille, koska löydän aina jotain kivaa ja tietenkin päädyin shoppailemaan vähän enemmän kuin mitä oli tarkoitus. Mutta niistä enemmän sitten kun oikeesti saan otettua niitä kuvia.

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Leijonan jyrinää

Tänä kesänä on tullut käytyä jo kahdesti korkeasaaressa ja siis miksi ei? Ihan mahtava paikka! Hinta on mielestäni jo liian korkea, kun on noussut taas. 16 euroa tais olla aikuisen lippu lautalla. Aika kiskurihinta, mutta niinhän kaikki nykyään on. Kuitenkin paikassa on mahtava viettää aikaa ihan vain jos haluaa olla ulkona tai käydä vaikka picnicillä. Onhan korkeasaaressa ravintoloitakin, mutta mielestäni picnic on vain miljoonakertaa parempi idea ja edullisempi.


Siellä oltiin sitten katselemassa eläimiä ja niiden hassutuksia. Kaikesta en saanut kuvia, mutta muutamasta eläimestä onnistui. Tässä tämäkin apina ( en muista apinan tarkempaa nimeä enään) syö. Niillä oli kait juuri ollut ruokatarjoilu, koska useampikin kävi ruokakupilla napostelemassa. Tämä apina selkeästi valikoi suosikit, kun se kaiveli kuppia aina hetken ja sitten valitsi sieltä jonkun.


Pikku panda oli oikeasti tosi vikkelällä tuulella. Se pyöri ympyrää ja oli koko ajan liikkeessä ja sitä oli seuraamassa monet ihmiset. Hauska ja ihana vesseli. Jos ei olisi ollut noin nopea, olisin saanut siitä paremmankin kuvan.




Mangustit ovat yksiä suosikkieläimiäni korkeasaaressa, ja muutenkin. Edellisellä kerralla kun siellä kävin löysin heidät kaikki kasasta päällekkäin. Mutta en löytänyt niitä kuvia, joten tässä muutama mangusti. Ihania söpöläisiä. Ja tarkemmin nuo ovat siis kääpiömangusteja.


Lumileopardi on suosikkieläimeni. Se on vain niin komea ja uljaan näköinen ja samaan aikaan sillä on ihana väritys. Aina pitää nähdä nämä kissat tuolla käydessä. Onneksi nyt kummallakin kerralla ne olivat hyvin näkyvillä. Ja ottaessani tästä kuvaa se katsahti minuun ihan kuin tietäisi, että otan siitä kuvaa. Muutkin kissaeläimet olivat liikkeellä, eivätkä piilossa niin kuin usein, kun olen paikalla. Kuulin jopa leijonan jyrinää ja tiikeri asteli ylväänä häkkinsä edustalla kuin esitelläkseen itseänsä kaikille. Oi niin ihania nuo kissaeläimet <3


Tokalla kerralla korkeasaaressa oli tuo hiekkaveistos näyttely ja oli kyllä hienoja veistoksia. Aiheena oli "save the nature".


Tämä valas voitti. Nimenä taisi olla joku newly born wale, tai jotain vastaavaa. Oli sekin hieno, muttei suosikkini, eikä mielestäni edes vaikeimman näköinen.

Tämä oli suosikkini kaikkien yksityiskohtien takia. Aivan mieletön veistos!


Ja tämän ideaa en ihan ymmärtänyt, kun kaikki muut olivat jotain selkeää. Joko eläimiä tai muuten jotain selkeää, mutta tässä näkyy happinaamari, eläimiä ja kasveja, joten ideaa en tuosta saanut, mutta hienon näköinen se kyllä oli!

Ja sitten loppukevennyksesi tällainen kuva. Korkeasaaressa näkyi monia monia riikinkukkoja niin naaraita kuin uroita, jotka olivat hyvin koppavia eivätkä pelänneet mitään tai ketään. Kerran kuulimme takaamme kovan rääkäisyn ja kun käännyimme katsomaan siellä uros riikinkukko oli hyökänny naaraan kimppuun ja ruvennut hommiin. Ihmisjoukko selittänee, että yleisöä oli tällä tapahtumalla aika paljon. Heti perään toinen uros tuli uhoilemaan tälle, kun kummatkin piirittivät samaa naarasta. Pari tanssiakin näiltä onnistuimme näkemään.

Harkitsen tänä kesänä ehkä vielä uudestaankin korkeasaari visiittiä..

Vielä puolitoista tuntia

Blaah. Mulla on niin tylsää töissä! Asiakkaita pyörii jonkun verran täällä kyllä, mutta suurin osa tulee vain vilvoittelemaan lastensa kanssa, koska ulkona on heille liian kuuma. Lapset tietenkin myös itkevät mahdollisimman paljon, kun on niin vaikea olla tuon kuumuuden takia ja aikuiset närkästyvät. Onneksi on kuitenkin näitä hyväntuulisiakin apua tarvitsevia asiakkaita aina välillä.
Muuten olenkin tänään ehtinyt käydä jo kaikki blogit läpi ja löytänyt kourallisen uusia, jotka olen lukenut muutaman sivun verran läpi. Paras löytö oli Kenza blogi, joka oli ruotsiksi, niin saa vähän kielitaitoaki pidettyä yllä. Vois löytyä enemmänki näitä ruotsinkielisiä blogeja. Pitää alkaa etsiskelemään.Sen lisäksi olen ehtinyt jutella facebookissa kavereiden kanssa, pelannut nettipelejä, tarkistanut mailit ja ehtinyt selata h&m: ja gt:n nettikaupat läpi, ja ensimmäisessä tein toivomuslistankin mitä voisin tilata lähiaikoina. Kunhan eivät nyt kaikki lopu, koska suurta vauhtia siellä on tavara loppumassa ja mulla on taas se vaihe päällä, että vaatekaapista ei löydy muka mitään päälle laitettavaa.
Myöskin ihana siskoni kävi moikkaamassa minua, ja toi minulle kiltisti karkkia ja syötävää, niin en näänny tänne nälkään. Mutta syömisetki on jo hoidettu ja aikaa olisi viel se puolitoista tuntia ja olen ihan naatti seisomisesta. Haluaa takaisin ulos paahteeseen hikoilemaan!

Tämmönen valittelu tähän väliin, kun ei muutakaan tekemistä ollut.

Tonne vois vaikka unelmoida lopputyöpäivän ajan.

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Listailua

Minulla on tapana aina ajankuluksi ja muutenkin tehä kaikenlaisia listoja asioista mitä pitäisi muistaa tai muuten vaan. Yleensä vaan kirjaan ne johonkin vihkoihin ja niitähän minulta löytyy se 10 varmaan, niin päädyin tällä kertaa kirjaamaan tänne.
Ja tämän päivän listausaiheena on asioita, joita voisin taas muistaa alkaa tekemään.

- käymään lenkillä

olen vasta hiljattain löytänyt lenkkeilyn ilon, mutta muuton ohessa ei ollut aikaa ja nyt olen vain ollut ihan liian laiska. en myöskään ole varma, onko ihan terveellistä lenkkeillä tuolla helteellä.
- kirjojen lukeminen
tämän aloitinkin jo, kun löysin taas vahingossa j.d. robbin (aka nora roberts) pitkään keräilemäni sarjan seuraavan osan, ja olen tietenkin täysin koukussa siihen.

- musiikin kerääminen

tietokoneeni kävi pitkään huollossa, ja sen yhteydessä katosi kaikki musiikki ja muu koneelta. ja ipodinihan päivittelen koneen kautta ja kuuntelen musiikin muutenkin yleensä sieltä, ni sen voisi päivittää.

- tavata taas ystäviäni
minulla on paha tapa tavata vain tiettyjä ystäviä usein ja muut jäävät hyvin vähälle huomiolle, ni voisin tämän tavan parantaa!!!

- siivota asuntoa

varsinkin nyt. voisin ne laatikot poistaa vihdoin sieltä kulmista roikkumasta ja vieläkin siitä imurista unelmoin, mutta olen sanonut siitä jo niin monelle, että epäilen saavani tuparilahjaksi varmaankin 5 imuria :D

- piirrellä

rakastan piirtämistä. ihan kaikenlaista piirtämistä. niin vaatteiden suunnittelupiirustuksia, kuin ihan luonnonkuvia, eläimiä tai mitä vain. teen sitä vain hyvin harvoin. nyt on välineet kasassa pääsykokeiden takia, niin voisi piirrellä useamminkin.

- kirjoittaminen

rakastan kirjottamista vaan ylipäänsä niin, että voisi kirjotella vähän useammin kaikenlaista, ei vain tänne.

- tehä kotirutiinit ajoissa

kotirutiineja kertyy paljon viikon aikana, ja mulla on hyvin huono tapa jättää osa tekemättä tarpeeksi ajoissa.

- tutkia opiskelumahdollisuuksia

siis suomessa ne jo tiedän, mutta ulkomaisiin opiskelumahdollisuuksiin pitää perehtyä paljon tarkemmin, joten niitä pitäisi selailla paljon ja antaumuksella.

- pitää laskut ajantasalla

mä vihaan laskujen maksamista YLI kaiken. en voi sietää sitä olotilaa mikä mulla siitä seuraa, kun pitää kerralla pistää niin hirveä määrä rahaa johonkin. ni sitten jakelen laskuja vähän erikerroille, ja unohtelen maksaa niitä. hups :P

- yrittää olla keksimättä mitä voisi shopata

tosin se on melkein mahdotonta, kun tulee koko ajan joku uusi idea mitä voisi shopata ja sitten alkaa himoitsemaan jotain tai keksii spontaanisti jotain hankkia. sitten jälkeenpäin luulisi miettivän miksi niin teki, mutta lähinnä harmittelen miksi julkisilla matkustaminen maksaa, kun se vie shoppausrahaa.

- hoitaa ihoa

näin kesällä olen laiska sitä tekemään, vaikka muuten hoidankin päivittäin. ja juuri nyt kesällä iho kärsii, joten pitäisi varmaan muistaa sitä hoitaakkin aina välillä.
Näitä olis varmaan vielä vaikka kuinka ja paljon, mutta nyt just ei tuu mieleen. Mut listoja tänne muutenkin saattaa ilmestyillä, kun täältä niitä on aina niin helppo tarkastaa.

Päädyin yhtenä päivänä katsomaan ikkkunoideni väliin, kun ne siis ovat niinkuin suurimmassaosassa taloista, sellaiset kaksiosaiset, joiden välissä on tilaa. Ja sieltä löytyi ihan järkyttävän kokoinen hämähäkki (siis suomen mittakaavassa). Minä kun satun kammoamaan näitä enemmän kuin mitään tutkin sitten päivittäin, että onhan hämppis vielä ikkunoiden välissä, eikä ole päässyt sieltä tänne asunnon puolelle.

Otin siitä sitten kuvankin, kun kukaan ei kuitenkaan muuten uskoisi selityksiäni isosta hämiksestä. Ja samalla tuo on jonkunlaista siedätyshoitoa minulle. Nyt hämis on jo onneksi kuollut, vaikkakin minä olen niin taikauskoinen, että pelkään sitäkin.. :S

Aikuistunut pikkutyttö

Minulla on ihmisiä, joita ihailen ihan muuten vaan. Joskus tyyliin, joskus olemuksen, näyttelijän tai artistin taitojen takia tai sitten joku siinä ihmisessä on vain iskenyt ja sen takia seurailen joko kuvia katselemalla tämän elämää, tai sitten välillä yritän löytää jotain juttujakin ihmisestä. Mutta yleensä näistä liikkuu sen verran paljon pelkkiä juoruja, etten niihin aina jaksa sen enempää paneutua. Mutta yksi näistä henkilöistä on Emma Watson. Vaikka hänestä olenkin tainnut joskus aikaisemmin jo aikaisemmassa blogissa kirjoitella, mutta toivotaan että sitä ei kukaan muista.

Ensimmäisessä Harry Potterissa vain ihastuin hänen lahjakkuuteensa niin pieneksi tytöksi, mutta nykyään ihailen häntä sellaisena miksi hän on kasvanut. Hän on edelleen hyvin nuori, mutta saavuttanut pelkän Harry Potterin avulla hyvin paljon. Ihan älyttömän kaunis, onkin kiinnostanut minkälainen nainen siitä pikkutytöstä kasvaa. Näyttää vähän Julia Robertsilta ja samaan aikaan joltain muulta mut en saa mieleen. Ja hyvin usein rakastan myös hänen tyyliään. Nythän hän on myös lanseerannut itsesuunnittelemiaan vaatteita People Tree:lle.
Muutenkin Emma on mielestäni omalla tavallaan todella kaunis ja häntä käytetään monissa mainoskuvissa ja kampanjoissa. Hän on myös Kate Moss:in Storm Models mallitoimistossa, tosin special bookings:eissa. Burberryn mainoskuvat on ainaki säväyttäny mut. Emmasta olis hyväks malliks!Mut jos nyt vaik laittelisin vähän enemmän kuvia, enkä vaan lörpöttelis tässä kuinka paljon ihailen turhamaisia asioita :D


Tästä kuvasta jostain syystä pidän ihan hirveästi, vaikken tiedä miksi. Tuo mies nyt on ylimääräinen, mutten jaksanut alkaa muokkailemaan kuvia.


Tässä taas Emma näyttää vähän Leighton Meesteriltä, tai paremminki Blairilta.

Ja tämä on taas semmoisia asuja, joista en osaa sanoa onko ne ihania vai ihan hirveitä!

Ja loppuun, tästä pääsette katsomaan musiikkivideota, jossa Emma on näyttelemässä.
One night only - Say You Don't Want It'

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Rakas uusi prinsessasänkyni

Hulina alkaa jo vähitellen rauhoittua. Ja hulinahan johtui muutosta ja pienestä elämänmuutoksestakin. On se hassua, kun ei ole ikinä asunut yksin ja yhtäkkiä pitää tottua asumaan yksin. Tosin minulta se on alkanut onnistua yllättävän hyvin, vaikken vielä kovin montaa päivää täällä ole onnistunutkaan viettämään yksin. Vierailijoita on muutama jo onnistunut käymään, vaikka kämppä on vieläkin ihan täysin kesken. Laatikoita vielä ympäri kämppää, osa vielä purkamatta, kun en ole kaikkia hyllyjä vielä saanut seinille ja en ole saanut vielä imuria, joten inhottaa kävellä täällä asunnossa. Mutta sänkyni olen vihdoin onnistunut saamaan kokonaan. Minulla oli siis vain patjat melkein viikon ajan, ja tänään sitten sain sängynrungon kivoilta iskunkuljettajapojilta, jotka toivat sen kotiini ja sitten se koottiin. Ja sänky on mahtava! Rakastan sitä!

(kuvassa tuo on aika karun näkönen, livenä paljon kivempi!)
Tuollaiset ihanat päädyt, tulee ihan romanttinen olo. Mutta sitten taas minun pimennys verhoni on kirkkaanpunainen ja kun sen laskee niin asuntoon tulee ihana pornonpunainen sävy, niin silloin tuo sänky ei tunnu enää niin romanttiselta. Ongelmaahan ei muuten olisi, mutta ikkunani on niin iso, että naapuritalosta näkee kunnolla asuntooni sisään, joten verhoa pitää pitää kiinni aina silloin tällöin.
Asuntoni on todella pieni, vain yksi huone, mutta aivan mahtava, kun on ihan helsingin keskustassa, ja täältä pääse kaikkialle helposti! On hyvänkokoinen keittiö ja löytyy jopa ihan oikea suihku! Olen siis muutamassa asuntoesittelyssä käynyt ja todella monessa piti suihkutella vessanpöntön päällä, ja minun suihkutarpeillani se olisi todella masentavaa ja hankalaa.
Kisutkin ovat ehtineet kotiutua asuntoon ja tuntuvat viihtyvän jo, varsinkin kun nyt minä oikeasti olen heidän seurassaa paljon enemmän kuin edellisessä asunnossa, kun en oikein viihtynyt siellä loppuajalla.

Kuvia saatan laittaa asunnosta enemmänkin sitten kun olen saanut tämän kunnolla valmiiksi. Pitäisi vielä muutama laatikko viedä kellariin ja saada isi poraamaan reikiä. Ja se imuri!

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Leffaärsyttävyyttä

Tänään tuli käytyä leffassa kaverin kanssa katsomassa twilight saagan kolmas osa. Sinänsä en erityisemmin perusta elokuvista, koska en ole vakuuttunut päänäyttelijöiden näyttelijän taidoista.
Ensimmäisessä leffassa saatiin kaverin kanssa oikein kunnon naurukohtaukset, kun näyttelijät näytti niin hölmöiltä.
Tähän leffaan tosin moni oli onnistunut jo vähän parantamaan näyttelijänlahjojansa, niin ettei tullut koko ajan naureskeltua. Ja muutenkin elokuva oli jo totisempi. Tosin itse elokuvaa katselin eyecandyn takia. Jacobia näyttelevä Taylor Lautner onnistui muuttumaan erittäin houkuttelevaksi herkuksi. Ja osasi kyllä näytellä todella haluttavaa ja häntä kävi kovin sääliksi, kun Bella valitsikin Edwardin. Tosin omasta mielestäni Edward ja Bella sopiikin paremmin yhteen, mutta kummatkin ovat ihan mahdottoman ärsyttäviä ja ihme haahuilijoita. Bellalla aina suu auki ja Edward ei tunnu saavan sanaa suustaan. Hymy on kyllä hurmaava, mutta voi senkin kanssa olla ärsyttävä.

Sen sijaan Bella on ärsyttävyyksien ärsyttävyys. Tai lähinnä se näyttelijä Kristen Stewart. En ole aikaisemminkaan hänestä kovinkaan pitänyt, mutta nyt tulee inhottavuusäklötyksiä hänestä (mä oon niin nero keksimään näitä uusia sanoja ja yhdistelmiä). Kaikissa mainoskuvissa Kristen näyttää siltä kuin haistaisi jotain todella pahaa nenänsä alla. Ja kaikissa kuvissa mitä hänestä on otettu julkisuudessa hän näyttää tosi nokkavalta. Mutta hän ei todellakaan ole niin hyvä näyttelijä, että voisi olla nokkava sen takia. Kuuluisa hän on, mutta lähinnä tuon saagan takia.
Ärsyttää!

Dakota Fanningia on tosi hassu kyllä katsoa, kun hän on kasvanut ja noin erilaisessa roolissa. Vaikkakin edelleen tunnistaa hänen eleitä ja olemusta.

Mutta nyt pitää palata hoitohauvan seuraan, kun se viimeistä yötä täällä nyt on.

Päivän biisinä toimi Pienen merenneidon elokuvan biisit.