Kuva on vähän, mutta ajaa asian. Eli Blade elokuvista on kyse. Katsoin ne tässä yhtenä sairaspäivänäi kaikki putkeen, kun ne olivat kuulemma ne ainoat oikeat vampyyrielokuvat. Noh, siitä voi olla montaa mieltä. Käsittelen trilogian tässä kuitenkin yhteisesti, en jaksa jaaritella jokaisesta elokuvasta erikseen.
Ideanahan on, että Blade on puoliksi vampyyri ja puoliksi ihminen. Hänhttp://www.blogger.com/post-edit.g?blogID=4640454497268391406&postID=1041084559015823396en äitiään puri vampyyri, kun Blade oli vielä mahassa. Äiti kuoli siihen ja Blade sai vampyyrin ominaisuuksia. Mm. hän pystyy kävelemään auringonpaisteessa vahingoittumatta, jonka takia häntä sanotaan Daywalkeriksi. Hän ja hänen kaveri Whistler tappavat vampyyreja, jotta nämä eivät valloittaisi maailmaa.
Kokonaisuudessa elokuva on sellanen action mäiskintää, jossa vampyyrit ja ihmisetkin kuolevat ja verta roiskuu. Blade on sankari ja pelastaa päivän lopulta aina. Ehkä kuitenkin vähän erilainen idea, kuin perus päivän ja maailmanpelastamisleffoissa, mutta idea sama.
Kyllä, olen aika negatiivinen tämän elokuvasarjan kohdalla, koska olen vastustanut näitä pitkään. Mielestäni vampyyrien pitää olla romanttisia, joista ainakin joku on hyvis (joojoo Blade on hyvis, mut väärällä tavalla, eikä siinä oo mitään romantiikkaa) ja ideaan ei yleensä kuuluu mäiskintää vaan rakkauskohtauksia tai muulla tavalla jotain koskettavia kohtauksia.
Ikuinen romantikko ja ikuinen siirappityttö. Juu, tuon kuulin pari päivää sitten, kun mielestäni jossain sarjassa kuuluikin olla siirappia ja koko elämässä, mutta ei kuulemma kaikessa. Pah :P
Mutta tässä siis oma mielipiteeni leffatrilogiasta. Montaa mieltähän siitä voi olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti