keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Keskiviikko sitten


Tänään ollut päivä täynnä hermojen melkein menettämistä, joten kerron vain päivän ajatuksia ja tunteita, tai lähinnä jotain faktoja vaan tältä päivältä.


Keksin tänään laittaa letin päähäni ja ponnarin. Kivaa vaihtelua.

En meinannut eilen päästä millään nukkumaan, kunnes sain rauhottelu puhelun. Onneksi!

Nää värikkäät turkinpippuri karkit on ihan mahtavia!

En päässyt tänään millään sängystä ylös. Ei ihme, kun en tosiaan päässyt nukkumaan kui vasta tyyliin melkein aamusta.

Toivoisin, että aika nyt vierähtäis vähän nopeampaa.

Rakastan mun ihania kulta kisujani, jotka jaksaa mua piristää olemuksellaan päivittäin. Ihanat hölmöläiset! Tänäänkin kertomassa vaikka mitä tarinoita.

Mun tän hetkinen lempitee on Mate (sellainen ihana maustettu vihreä tee). Oon oikeesti juonu kuukauden sisällä kolme pussillista sitä teetä. Siis sellasta pussillista mistä teetä haudutetaan.

Olen tee friikki.

Tuntuu kuin kaikki kaatuisi päälle.

Olen koukussa puhelimeeni. Olen tänään tutkinut sitä yhdessä vaiheessa melkein minuutin välein ja nyt noin kolmen minuutin välein.

Puhelimeni on rikki. En kuule kun tulee viesti. Se ehkä selittää miksi olen niin koukussa tutkimaan sitä koko ajan.

Vihaan The Hillsin Spenseriä. Ihan kauhea persoona!

Tänään ollut taas sellainen päivä, että vähemmästäki tulis stressiä ja hermot meinaa mennä.

Katsoin puhelintani taas.

Kävelin töihin tunnin verran saadakseni tietää, että olin buukannut kaksi eri vuoroa tälle päivälle. Kätevää. Mitenköhän sitte ollaan kahessa paikassa samaan aikaan? No se selvisi. Ei parhaalla mahdollisella tavalla, mutta selvisi.

Päivitin eilen taas kunnolla itunesiani ja ipodiani. Nyt on hirveästi uutta kuunneltavaa musiikkia niin ei kyllästy hetkeen.

Mielialani ovat olleet jo hetken aikaa hassuja, ja tunnut ottavan itteeni paljon enemmän kuin ennen ja reagoin asioihin liiankin jyrkästi.

Katsoin puhelintani taas.

On ikävä.

Pitäisi ehtiä tehdä kauhea määrä asioita lyhyessä aikaa, mutten jotenkin saa aikaiseksi muutakuin listoja vain siitä mitä pitäisi tehdä.

AArgh! Vihaan Spenseria!

Pitäisi kohta ruveta taas piirtelemään inspiraatioita.

Saan huomenna kävellä hirvittävän määrän ja olen siitä vain iloinen. Ainakin vielä. Kohta saan kävellä vielä enemmän ja päivittäin. Se lähinnä kauhistuttaa.

En ole vieläkään saanut työvuoroja ensiviikosta eteenpäin. Vähän jo niitä tarvitsisi, että osaa vähän suunnitella asioita.

Okei, Spenser teki yhen ihan okei jutun. Mut on se silti idiootti!

Mulla on maailman paras poikaystävä!

Haluun ulkomaille.

Rakastan lämpöä!

Katoin taas puhelinta.

Tekee mieli jotain hyvää juotavaa.

Tekee mieli myöskin nukkua välillä kunnolla.

Voisin yrittää tulevina viikkoina ottaa itseäni niskasta kiinni.

Mun hoitopojat on ihania! On niin piristävää, kun saa olla kahden sellaisen ilopillerin seurassa.

Ehkä mä lopettelen nyt tän turhan höpöttelemisen, kun en oikein saa mitään itsestäni ulos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti