Ihanan keväinen päivä

Edelliseen masentavampaan postaukseen poiketen ajattelin nyt jakaa hieman kuvia yhdeltä ihanan aurinkoiselta päivältä. Päädyin hieman kuvailemaan ympäristöä, kun istuskelin joen varressa. Takkia ei tarvinnut, ja aurinko poltti jalkoja mustien legginsien läpi. Olo oli niin ihanan keväinen, että olisin vain halunnut jäädä siihen. Joten tässä kuvia siitä kivasta päivästä.

Cresswell Lane

Tuli tässä yhtenä päivänä käytyä Glasgowssa ihan mahtavalla kadulla. Olin sinä päivänä hieman huonotuulinen ja poikaystävä onnistui ilahduttamaan minua sillä, että vei minut pieneen liikkeeseen, josta arveli minun pitävän. Ja tottahan se oli!

Itseasiassa tykkäsin koko kadusta jolla se liike sijaitsi (cresswell lane), ja sellaisia ei briteistä kai erityisen usein löydy. Se on sellainen pieni sivukuja, jolle ei yleensä uskaltautuisi menemään. Mutta tämä pieni sivukuja oli kuin suoraan espanjan tai italian pikkukylästä. Valkoisiksi maalatut talojen seinät ja hyvin lämmin tunnelma. Näitä pikkukatuja oli jopa kaksi Glasgow west:ssä, yliopiston läheisyydessä. Byres roadilta poikkikadulle ja siitä sitten pikkukadulle.

Tämä liike sijaitsi pienen kadun ihan loppupäässä ja se oli kuin minikokoinen vintageostoskeskus (tosiaan minikokoinen, neljä myymälää ja joku kakkupaikka). Minä en vaatteissa niin innostu vintagesta ja siellä sellaisia liikkeitä oli kai kaksi tai kolme, yhd

essä taisi olla myös koruja. Mutta tämä liike mihin itse ihastuin, oli täynnä erilaisia piirustusvälineitä, erilaisia lasten jotain tarvikkeita (piirtämisestä leluihin), erikoistavaroita (mm. löydettiin teesiivilä, joka oli sukelluskoneen näköinen ja erilaisia säilytysrasioita) ja sen lisäksi vielä erilaisia vintage-esineitä. Ja noihin jälkimmäisiinhän ihastuin ihan täysin. Vanhanaikaisia kuvia, vinyylisoittimia, kompasseja yms. Oli aika mahtavia. Tyhjin käsin sieltä lähdettiin nyt, mutta varmasti tulee vielä käytyä hakemassa sieltä jotain!

Tämän jälkeen päädyttiin takaisin ulos ja jäin katsomaan kylmiksyksissäni (on se sana!) näiden liikkeiden alakerrassa olevaa kahvilaa. Se alkoi hirveästi houkuttelemaan, joten mentiin sinne lämmittelemään ja tilasin vahingossa ruokaakin täyttämään sinä päivänä vi

elä tyhjänä ollutta masuani. Paikka oli Rudi's ja oli muuten ihan mahtava paikka! Se oli lounge tyyppinen kahvila, joka tarjosi lämpimien juomien ja joidenkin makeiden leivosten lisäksi kasan pientä syötävää. Itse tilasin todella maukkaan caesar wrapin ja oli kyllä hyvää, kaiken lisäksi se oli ihan älyttömän kokoinen, sen lisäksi tuli mini rucolapaprikasalaatti ja tacoja kermaviilikastikkeella. Ja minä siis luulin tilanneeni vain jonkun pienen wrapin, että nälkä lähtee sillä. Muita ruokia siellä oli ainakin tarjolla toasteja, sämpylötä, pizzaa, brushettaa, keittoja, salaatteja yms. Ja kaikenlisäksi moniin muihin brittikahviloihin eroten tässä oli oikeasti kunnon teevalikoima, niin että oli jo vähän hankaluuksia valita mitä haluisi maistaa. Meille jäi kahvilasta todella hyvä kuva myöskin sen viihtyisyyden ja asiakaspalvelun takia, joten eiköhän sielläkin tule vielä uusiksikin käytyä. Ja suosittelen kaikille!

Ja Byres Roadillhan pääsee Glasgown keskustasta helposti metrolla, vaikka me kyllä kävellään melkein aina kaikki matkamme. :D

Ja tosiaan tuo kombo piristi päivääni hyvin paljon ja onnistuin pahasti ihastumaan tuohon pikkukatuun, jolla voisin melkein elää... en ehkä ihan, mutta käydä usein.

Uusi puhelin ja liittymä

Pitkästä aikaa taas tulee jotain kirjoitettua. Mulla lähinnä ollu ongelmana, että netin käyttö on tällä hetkellä rajoittunut vain poikaystävän koneeseen, jossa ei toimi ä- ja ö-kirjaimet, eli jouduin copypastaamaan ne jostain ja sehän on aina yhtä kivaa! :D

Mutta siis kuulumisia. On pitäny viime aikoina niitä useammillekin ihmisille kertoa, mutta mitä kertoa jos ei vielä mitään kerrottavaa oo? Joten kerron viime aikoina siitä mua tällähetkellä innostavimmimmasta jutusta. Eli hankin vihdoin brittiliittymän ja siihen puhelimen. Periaatteessahan ei liittymää pitäisi pystyä ottamaan ennenkuin on asunut briteissä kolme kuukautta, mutta otin pay as you go liittymän, joka on eräänlainen prepaid liittymä. 10 punnalla tekstailen ja soittelen brittien sisällä niin paljon kuin lystään, on mun mielestä aika hyvä diili. Ja siihen lisäksi maksoin kympin puhelimesta. Puhelimien hinn

at on selkeästi alhaisempia kuin suomessa, mutta silti haaveilemani puhelin jäi vielä kauppaan ja tyydyin ottamaan samsu

ng e1080, joka on siis ihan peruspuhelin. Itseasiassa tuntuu kuin tekstailisin jollain alkukantaisella puhelimella, kun siinä on niin pieni näyttö.

Mutta en kauaa! Suunnitelmissa on vielä hankkia haaveilemani Blackberry Curve, joko pinkkinä tai purplena. Jäi hieman pakkomielteeksi tuo puhelin mieleeni siitä ensimmäisestä hetkestä kun siihen kunnolla katseeni kohdistin. Ja tällä hetkellä kyhäilen suunnitelmia miten hankkia sen.

Yksi vaihtoehto oli perustaa sivusto, jossa kerään rahaa ihmisten lahjoituksista sen hankkimiseen. En tiedä onko se briteissä laillista, mutta suomessa ei ollut. Mielestäni idea oli mahtava, tosin en tiedä kuinka moni alkaisi mielellään lahjoittelemaan rahaa tuntemattomalle ihmiselle, jotta tämä saisi pakkomielteisen puhelimensa. JA siitä jäätäisiin koukkuun, että pitää kerätä rahoja uusiin pakkomielteisiin kohteisiin.

Toinen suunnitelmani on mennä liikkeeseen joka päivä aamusta iltaan näpräämään puhelinta, jos liikkeen työntekijöillä menisi hermot ja he lahjoisivat minua moisella puhelimella. Tähän poikaystäväni sitten huomioi, että perääni luultavasti laitettaisiin poliisi tai saisin porttikiellon liikkeeseen. Se ei nyt erityisemmin houkuta.

Kolmas suunnitelmani on toivoa kauheasti, että joku puhelimen ostanut olisi tiputtanut sen laatikoineen maahan heti ostettuaan ja minä olisin eka, joka sen on löytänyt ilman henkilötietoja, joten saisin sen pitää. Koska jos olisi henkilötietoja niin luultavasti omatunto kolkuttaisi liikaa.

Uusia suunnitelmia kyllä kaivattaisiin isoja määriä! Katsokaa vaikka kuinka kiva tuo puhelin on:

Mutta nyt kun olen päässyt hehkuttamasta materialismiani niin voin vähän kertoa, että eilen oli mahtava päivä ystävän päivän merkeissä. Käytiin ulkona poikaystävän kanssa. Käydään aika harvoin nyt juuri, kun hänellä on niin paljon koulua ja keskustaan on hyvin pitkä matka. Ja me majaillaan paikassa, joka on tunnin kävelymatkan päässä keskustasta. Ei houkuta joka päivä tuollaisia matkoja tallustaa. Varsinkin kun eilen niin innoissani laittauduin aamusta ja lähdin kiharat hiukseni viuhuen päätyen siihen, että ulkona alkoi sataa koko ajan vain pahemmin, lopulta niin että sade pääsi takkini ja kenkieni läpi ja kun vihdoin olin poikaystävän koululla olin kuin uitettu koira. Kengät alkoivat kuivua vasta parin tunnin päästä jolloin alkoi uusi sademyräkkä. Ja täällä sitä ei ikinä tiedä milloin se alkaa uusiksi. Illaksi sitten vaihdoin kuivan neuleen ja villasukat päälleni, jotta pysyisin lämpimänä.

Me ei poikaystävän kanssa ostettu mitään lahjoja toisillemme (kun hän on vähän näitä kaupallisia juhlija vastaan), paitsi hän osti hieman thortonsin suklaata ja tarjosi ulkona marshmallow kaakaota ja carrotcakea (joita en kumpaakaan ollut ennen maistanut), vaan päätettiin vaan viettää aikaa toistemme kanssa ja tehdä jotain kivaa. Ja meidän jotain kivaa on näköjään kahvittelu, keskustan kierteleminen, shoppaileminen ja se että poikaystävä vetää mut kaupoista ulos, kun keksin jäädä nauttimaan allsaintsin luomuksista. Loppujen lopuksi päivä siis meni hyvin.

Nyt taidan kuitenkin jatkaa muihin hommiini ja kirjoitella joku toinen päivä taas lisää. Toivottavasti en näin pitkän ajan päästä.

Matkusteluyö

Keskiviikkona siis lähdin taas matkaamaan poikaystäväni luo. Tiesin, että matka tulisi olemaan pitkä ja hieman raskas, kun halusin päästä halvalla. Eli siis menin easyjetillä taas Manchesteriin ja siellä odottelin yön kentällä ennenkuin pääsin sitten junalla perille. Tietenkin heti alkuun sain stressata matkalaukkujeni perään. Easyjetillä on tosi vahva sääntö vain yhdestä käsimatkatavarasta, joten tietenkin se laukku piti olla täynnä kaikkea mahdollisimman painavaa, mutta samalla olla se oikean kokoinen, jotta saisin sen sinne koneeseen viedä. Ja varasin itselleni myös yhden matkalaukun ruumaan, koska tavaraa oli hyvin paljon. No sehän ei tietenkään saanut painaa kuin 20 kg. Siinä olikin sitte äitin kanssa säätäminen kun yritettiin saada kaikki tavara mahtumaan noihin matkalaukkuihin. Ei sinne sitten lopulta ihan kaikki mahtunut, mutta ei se mitään. Ja tuollainen tavaramäärä siis, kun tulee nyt vietettyä vähän pidempi aika pois suomesta, niin sitä tavaraa vain tarvitsee.

Check-in:istä ja turvatarkastuksesta pääsin suht helposti läpi. Turvatarkastuksessa vain mun laukku taas vaihteeksi haluttiin tutkia, joten sain sitten uudestaan pakata sen siinä. Ihan kui ei olis ollu jo muutenki tarpeeks kova homma. Onnekseni lentokoneeseenkin pääsin ilman ylimääräisiä ongelmia, vaikka yhden laukun lisäksi, kanniskelin talvitakkia kädessäni, jonka sisällä oli toinen takki :D Niin ja koska kosmetiikkatuotteeni eivät turvatarkastuksen jälkeen muualle mahtuneet ängin ne takin isoihin taskuihin. Keinot keksitään aina!

Koneessa sitten heti alkuun tuli ongelmia. Kone oli jo alkuun 20 minuuttia myöhässä. Suomen puolella oli laskettu, että koneeseen meni 103 matkstajaa ja koneessa laskettiin, että matkustajia on 104. Ja siitä alkoi passien ja matkustajien tarkistus. Ei sinänsä minua haitannut, kun ei minulla mihinkään kiire muutenkaan ollut. Heti kun se oltiin saatu tehtyä, niin eräällä vanhammalla rouvalla alkoi jokin sairaskohtaus, epäilimme, että sydänkohtaus ja ooteltiin siinä sitten lääkintämiehiä, jotka päättivät viedä rouvan sairaalaan. Sitten etittiin rouvan matkalaukut ruumasta ja lopulta päästiin lähtemään. Puoltoista tuntia myöhässä kone vihdoin lähti. Minua lähinnä nauratti, mutta vieruskaveria, jotain tuntematonta miestä hieman häiritsi, koska hänellä todella oli kiire. Loppu lentomatka meni joutuisasti kun sain jutteluseuraa ja nukuin myöskin osan matkasta.

Lentokentällä sitten päädyin asettumaan vessojen lähistölle penkille, niin että pää oli toisen laukun päällä ja jalat toisen. Ja siinä sitten yritin nukkua. Yön myöhäiset tunnit menivät ihan hyvin, mutta 5 aikaan aamusta alkoi ihmisiä sitten oikein virrata siellä kentällä, enkä enää saanut nukuttua. 6 jälkeen aamulla juna vihdoin lähti liikkeelle ja pääsin sinne nukkumaan!

Olen varmaan ollut aikamoinen näky kaikkialla talvitakkiini ja huppareihini uppouteena varmaan vielä kuolatenki uinuessani. Lopulta aamusta perillä päädyin starbucksiin juomaan teetä ja odottelemaan, että poikaystävä tulee minut hakemaan. Koko päivä meni aikalailla unessa ja koomaten, mutta perille päästiin!

Mooooving

Mulla oli niin mahtava vuokraisäntä, että jopa harmittaa jättää hänet! Hän oli joustava kaiken suhteen ja ymmärsi jos maksoin vuokran myöhässä. Nyt irtisanoin asuntoni ja onnistui vahingossa niin, että juuri silloin siskoni halusi asunnon.
Niin siinä sitten kävi, että vaikka ilmoitin kaksi viikkoa ennen lähtöäni vuokraisännälleni muutostani hän otti sen hyvin ja kertoi, ettei tarvii maksaa enää seuraavan kuun vuokraa, kun onnistuin löytämään uuden vuokralaisenkin sinne, josta hän vielä kiitti. Onnistui kyllä niin mahtavimmin!


Ja nyt mä matkustelen kohti uusia seikkailuja, joten niiden merkeissä tästä eteenpäin. Vanha asuntoni, jossa ehdin jopa puoli vuotta asua oli kyllä niin mahtava! Vaikkei sen kunto ollut se täydellisin, ja se oli kooltaankin aika pieni, mutta siellä on ihania muistoja ja alusta loppuun asti viihdyin siellä täysin siemauksin. Se oli omaperäinen ja juuri sopiva minulle! Tulee ikävä sitä!

Tämä ei kyllä niin millään hyväksy sydämiä!

M ja K matkustaa osa.3

Ja matkan loppu..

Lähdettiin ranskasta muutamaksi päiväksi kiertelemään italiaa. Jätimme suurimmat matkatavaramme sinne ranskaan tuttujemme luo ja otimme vain vähän mukaamme. Aloitimme taas junamatkustelun. Suoraan Nizzaan ja siitä rivieraa pitkin Alassioon asti. Jouduimme hetken vähän kiertelemään, että löysimme sieltä yöpymispaikan. Kun tosiaan saavuimme perille taas aika myöhään illalla. Tosin siellä oli niin lämmin, joten miten ihmeessä emme keksineet vain yöpyä rannalla. Tuo kaupunki oli niin hiljainenkin ettei se olisi ollut ongelma.

Yöpymispaikka kuitenkin löytyi ja jätimme tavaramme sinne ja lähdimme suoraan syömään. Oli jo aika jäätävä nälkä. Tuollaisista kannuista saimme viiniä ja sitä tulikin litkittyä aikalailla. Mahtavaa pizzaa syötiin!
Alassio oli aika kiva pieni kaupunki, jota tuli kierreltyä aika paljon. Kivoja pieniä kauppoja, ihana ranta ja melkein tyhjiä ravintoloita. Mahtavaa pastaa!!


Ja tietenkin jäätelöä... joka suli suorastaan päälleni. Olin ihan jäätelössä!

Mulla oli joku into kuvailla puluja. Ne oli siellä aika resuisia.

Ja matka jatkui siitä sitten Nizzaan. Illalla lähdimme liikkeelle ja ensin meidän piti majailla Marseillessa, mutta siellä oli joku konferenssi meneillään niin mitkään edulliset mestat ei ollu auki. Joten piti lähteä junalla takaisin, mutta joku oli päättänyt hypätä junan alle ja junat ei liikkuneet, joten saatiinki bussimatka Marseillesta Nizzaan. Oma kokemuksensa. Nizzasta löydettiin onneksi aika nopeasti meille hinnaltaan sopiva hotelli. Tosin se oli aika järkyttävä! Se haisi homeelta ja taisin nukkua siellä vaatteet päällä.

Nizzan ranta oli aika kivinen ja siellä oli jotain sairaita miehiä, jotka tuli luvatta vaan kuvailemaan meitä. M sitte päätti vähän huutaa niille niin nopeastikko lähtivät karkuun. Koko päivä vietettiin siinä rannalla hikoillen ja uskalsin jopa käydä pulahtamassa siinä meressä. Oli aika raikastavaa!!

Palasimme ranskaan ja viikonloppuna saimme M:n serkun kavereilta kutsun viettämään iltaa heidän luokseen. Meille tarjoiltiin ensin kastanjakeittoa alkupalaksi. Oli muuten älyttömän hyvää!!! Ja sitten syötiin pizzaa, juotiin ja juoruttiin ja pidettiin hauskaa. Lähdettiin siitä käymään baarissakin. Siellä tosiaan baarit ovat auki johonkin 5 aamulla. Tosin emme olleet siellä loppuun asti, mutta en nyt muista mikä oli syy lähtemiseemme. Hauskaa meillä taisi kuitenkin olla.

Lopulta sitten päädyimme lähteä kotiin. Ensin vietimme taas useamman tunnin juna-asemalla ootellen junaamme. Pariisissa jäimme ja siirryimme lentokentälle, jossa tyhminä seikkailimme ympäriinsä ennenkuin löysimme oikein terminaalin. Meidän piti vielä shopata lentokentällä, mutta olimme sellaisessa terminaalissa jossa oli vain yksi ylikallis kauppa, niin eihän siitä mitään tullut.

Lopulta kotona.
Matkamme kestikin kolme viikkoa ja hyvin ruskeina tultiin suomeen masentumaan, kun täällä oli niin harmaata! :D