Youth vs Future

Eilen juhlittiin vähän äitin luona synttäreitäni. Juu, kummallisina päivinä, mutta meidän juhlinnat nyt on vähän miten sattuu. Kuitenkin hyvää ruokaa ja seuraa ja ylläreitä äitille, vaikka oliki mun synttärit. Pelattiin lautapelejä ja lopulta jäin vielä yöksikin.

Sain myöskin lahjoituksia eilen. Äidin lahja oli mahtava, mutta siitä enemmän keväällä sitten kun asia on varmistunut. Olen ihan innoissani!
Ja siskoltani sain youth vs futuren korvakorut.


Korvikset olivat ihan mahtavat. Isot, mutta silti näyttävät hyvältä ja ovat niiin kevyet, ettei edes tunnu, että sellaiset olisi päällä. Ja ne ovat nikkelittömiä, mikä on minulle tärkeintä, kun tuntuu että reagoin kaikkeen maholliseen missä nikkeliä vain saattaa löytyä.



En ollut ennen koko merkistä kuullutkaan, joten kävin tutkiskelemassa nettisivuja kiinnostuneena. Sieltä löytyikin kasa tällaisia höyhen kaulakoruja ja korviksia eri väreissä. Ihan mahtavia. Ja onnistuin heti ihastumaan pariin kaulakoruun korviksieni lisäksi, ja päädyin että noista on pakko saada ainakin toinen setti!

(tässä väri on vähän väärä, haluisin kokonaan hopeisena)

Ja viime aikoina ehdinkin alkaa miettimään, että tarvitsen jonkun hopeisen runsaamman pitkän korun. Ja tämä tuli kuin tilauksesta juuri sellainen kuin haluan! Pakko saada!

Ja tässä vielä muutama kuva korviksista.



Sain myöskin pikkuveljeltä pienen lahjuksen, joten ehkäpä onnistuu tuon kaulakorun hankkiminenki jo kohta ;)

Jos muutkin kiinnostuivat youth vs futuren tuotteista kannattaa käydä katsomassa.

Synttärit juhlittu hiljaisesti

Eilen kävin parhaan kaverini kanssa sushilla synttärieni kunniaksi. Umeshussa käytiin ja sushit oli mahtavia. Sai kunnolla nautiskella! Ja ihan tiedoksi kaikille sushin rakastajille, tämä ravintola on mahtava! Hinta kohdallaan ja ruoka ihan älyttömän hyvää. Ja töölössä sijaitsee :)

Sen jälkeen päädyttiinkin mun luo pelaamaan, katsomaan Cruel Intention:sia (ihan mahtava elokuva, mutta vain tuo ensimmäinen osa) ja nautiskelemaan viiniä ja karkkeja. Ilta meni mahtavasti, niin mahtavasti, että unohtui ottaa kuvia :D


Tänään oon sitte lähinnä jumittanu koneella. Sain vihdoin kuulla hyviä uutisia ja nyt järkkäilen sitten asiaa. Samalla kämpän siivous, kirpparikamojen keräys projekti jatkuu. En voi käsittää kuinka paljon tavaraa näinkin pieneen kämppään mahtuu. Sen lisäksi taidan olla vähän laiskalla päällä. Ja nyt pitäisi keksiä jotain uuttaa kivaa katseltavaa, koska kaikki vanha on jo katsottu läpi. Hmm.. vois alottaa frendit uudestaan. Niistä on jo piiiiitkä aika ja niitä saisi tuijotella telkkarista.
Odottelen täällä H&M:n tilausta ensiviikon alkuun, toivottavasti tulee tosi nopsakkaa, kun en jaksais odottaa yhtään! Tulee kyllä olemaan pitkä viikonloppu!

Hyvää synttäriä!

Tänään on mun synttärit. Ja vaikka se ei olisi totta, niin edelleen väitän täyttäväni 20. Huomasin jossain vaiheessa uskovani tuohon itse niin paljon, että kun aloin miettimään oikeaa ikääni meinasin jo saada sen ikäkriisin, vaikka eihän se niin kovin paljon ole.


Tämä kuva on viime vuoden synttäreiltäni, jolloin käytiin bilettämässä kunnolla. Tänä vuonna ei biletys nyt niin innosta. Kohta käyn parhaan kaverini kanssa syömässä sushia ja ehkä jonain päivänä käyn juhlimassa äitin luona. Poikaystävä saa sitten järjestää minulle juhlat kun ehdin hänen luokseen. Mutta nyt ihan hyvä näin, koska ei ole ollenkaan juhla fiilis.
Vuoden aikana on kyllä ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Olen oppinut itsestäni enemmän ja löytänyt rakkauden. Vieraillut useampaan kertaan Brittien saarella ja muuttanut yksin omaan asuntoon. Vuosi on ollut mahtava ja toivon seuraavasta vuodesta vielä mahtavampaa!

Takaisin suomessa ja joulu ohi

Noni, joulu ohi ja uus vuosi kohta jo täällä. Pidin sitten pienen joululoman tässä parin viikon ajan. Joulun vietin ensin äitini luona ja sitten poikaystävän äidin luona, jonka jälkeen maanantaina kävimme vielä isäni luona jakelemassa lahjoja.
Onnistuin saamaan lahjoiksi jopa neljä ... tai viisi toivomaani, en nyt muista kuinka tarkkaan ne mietin, mutta niistä toiste sitten. Puolentoista viikon päästä on sitten taas varmaan vähän enemmän aikaa kirjotella.

Niin siis jos ei käynyt selväksi niin takaisin suomessa ollaan taas. Tultiin joulukuun puolessa välissä. Onnistuttiin ajoittamaan matkamme juuri niiden lumimyrskyjen väliin, niin että juuri sen aikaa ne lentokoneet lenteli ja junat ajeli vielä. Siitä taisi mennä pari päivää, kun tuli ilmoitukset että lentoja on peruttu tai kentät suljettu ja kaikkea muuta hämminkiä.
Pari ensimmäistä viikkoa tein töitä ja sitten liike suljettiinkin, että nyt vain lomaillaan ja siitä on saanut nauttia! Kunnon nukkumisesta ja hyvästä ruuasta. Ja suklaata on saatu lahjaksi tänä jouluna ihan liiiiikaa!!! Monia monia laatikoita!

Mutta tässä tällainen pieni väliaika tiedotus, kunnes alan kertomaan joululahjoistani :P

Nimpparilahja

Mulla oli nimipäivä tuossa hetki sitten ja oma kultani päätti antaa minulle lahjan. Ja mahtavan lahjan antoikin! Jo pitkään olen halunnut tällaiset piirustuskynät. Eli nämä ovat lyijykyniä, mutta erivahvuisia. En olisi itse viitsinyt niihin panostaa vielä pitkään aikaan, joten oli kiva saada ne lahjaksi. Varsinkin kun rakastuin niihin täysin heti ja piirtelen nyt pelkästään niillä!

Sen lisäksi sain vielä kirpeitä nallekarkkeja ja laatikollisen gingerale tölkkejä. Nam!
Ihana kulta!

Isänpäivä vähän myöhässä

Piti laittaa näitä kuvia jo aikoja sitten tänne, mutta kun ei ole päässyt nettiin niin että olisi nämä kuvat samalla koneella. Mutta nyt vihdoin vähän jäljessä, mutta ei se mitään.

Eli isänpäivä. Isänpäivänä käytiin isin kanssa hakasalmen huvilalla asfalttia ja auringonkukkia näyttelyssä. Näyttelyssä esiteltiin Eeva Ristan ja Simo Ristan ottamia kuvia Helsingistä vuosilta 1969-1979. Tässä muutamia kuvia antamaan osviittaa millainen näyttely oli. Suosittelen sitä kaikille, varsinkin kun se oli ilmainen. Nämä kolme ensimmäistä ovat vain netistä löytyviä kuvia, mutta loput olivat myös näyttelyssä. Kaikki kuvat ovat täältä.

Saarenmaisemaa 1970

Simo Ristan ottama kuva, vuonna 1970. Karhupuistosta otettu kuva, jossa poika potkaisee palloa.

Eeva Ristan ottama kuva Linnanmäeltä, vuonna 1971.

Simo Ristan kuva, vuonna 1970. Kuva otettu fleminginkadulta.

Simo Ristan ottama kuva, vuonna 1970. Fleminginkadulta.

Hassua oli, kun ihmettelin yhteen huoneeseen mennessäni, että miksi siellä oli kaksi vartijaa. Päädyin, että he ovat varmaan jotain museon henkilökuntaa. Katsoin yhdessä vaiheessa taakseni etsiessäni siskoani kai ja näin suoraan selkäni takana Tarja Halosen. Sen takia siellä siis oli ne vartijan. Presidentti oli päättänyt lähteä perheensä kanssa katsomaan näyttelyä.

Sen jälkeen mentiinkin isin luo kahville ja päädyin ihailemaan hänen vanhoja kameroitaan. Näihin kaikkiin menee filmirulla ja ovat kuulema toimivia. Mutta varsinkin tuo yksi tuossa takana on kyllä hieno! Ja pari muuta ymmärtääkseni järjestelmäkameraa jäivät kuvasta pois, kun sisko ja isi niitä siinä tutkivat. Nuo kaksi hopeista sitten muistankin lapsuudestani.

Isin luona asuu myös hauvani Calle. Ihana, mutta vähän vanha koira jo. Onneksi sillä on paljon parempi elää siellä. Se ei ole yksinäinen (siellä on se muutama kissa ja aina joku kotona, ainakin suuren osan päivästä) ja se saa tehdä ihan mitä se haluaa. On se kyllä niin suloinen!

Ja siellä oli syntynyt kaksi ihanaa pientä kisunpoikasta. Tykkään varsinkin tuosta alemmasta kuvasta, jossa yksi pentu on pikkusiskoni kämmenellä. Nuo olivat oikeasti niin pieniä, että mahtuivat käpertymään kädelle. Olivat kyllä aikamoisia huomionkiinnittäjiä. Jopa isäni, joka ei muka tykkää kissoista on ihan hellänä näille.

Juhlia takana ja edessä

Mun piti jotain kirjotella, mut sitten täysin unohdin mistä mun piti höpötellä. Mut tylsyyteni kirjotan silti.
Eilen kävin kaverini häissä.. jonka polttareita aikasemmin siis juhlin. Ne oli aika kivat ja rennot häät. Suomenlinnassa oli järjestetty picnis, jonne kaikki sitä ruokaa sitten toivat ja yhteisesti syötiin ja juotiin ja istuskeltiin ja juteltiin. Sää oli vähän mitä oli. Välillä aurinko paisteli pilvien läpi, sitten pilvet taas valloittivat taivaan ja illasta alkoi sitten sataa. Hääpari oli ihanan säteilevä, ja näyttivät tosi onnellisilta, joten onnea heidän avioliitolleen! Välissä kävin kotona, koska eilen oli vähän väsynyt olo, enkä jaksanut juhlia koko päivää putkeen. Mutta illaksi menin taas hetkeksi käymään jatkoilla.
Ja nyt viikon päästä pitäisi olla sitten yhdet läksiäiset :( Ja silloin pitäisi tavata hirveä määrä uusia ihmisiä. Viikolla pitäisi nähdä yksi kaveri ja käydä pari kertaa töissä. Mulla on siis ihan huikeesti suunnitelmia ja ohjelmaa niin kuin näkyy. Ohjelmaa ehtii sitten suunnitella seuraavalle kuulle, nyt viel rentoudutaan ja yritän tän mun jatkuvan väsymyksen saada jotenki korjattua. Aamusin herään liian aikasin (mulle liian aikasin) ja sitten on koko päivä väsy, mutten viitsisi oikein päikkäreitäkään nukkua. Joku syysmasennus nyt jo alkamassa :P

Mutta tuosta aikasemmin mainitsemistani häistä tuli mieleen eräs seikka. Tosiaan tuo kaverini on vähän päälle parikymppinen ja tunsi miehensä alle vuoden ennen kuin avioitui. Olen kuitenkin kuullut yhtä sun toista kommentia näistä häistä. Joidenkin mielestä liian nuorena, joidenkin mielestä liian aikaisin ja jotkut taas rakastavat tätä ideaa. Oma mielipiteeni on, että ne jotka suoraan kritisoivat tätä, eivät ole nähneet paria yhdessä tai ylipäätään ihmistä aikoihin. Kun näin heidät kahdestaan niin ymmärsin miksi he halusivat naimisiin jo nyt. He suorastaan hehkuivat sitä onnea, että saisivat olla lopun elämäänsä kahdestaan. Sitä oli todella ihana katsoa!
Aikaisin tämä ehkä oli. Mutta eipä ole ensimmäinen avioliitto, joka on solmittu nopeasti. Enkä usko että heidän viivyttelemisensä olisi takuu sille, että se toimisi paremmin. Oma mielipiteeni on, etten solmisi avioliittoa noin lyhyen suhteen jälkeen, mutta minä nyt olen ihan eri ihminen ja erilainen. Joillekin se sopii noin.

Sitten taas se, että kaverini olisi liian nuori menemään naimisiin? No nykyaikaan vähän päälle 20 pidetään jo varmaan nuorena, mutta ennen se oli täysin normaalia. Nykyäänkin tiedän hyvin monia juuri tämän ikäisinä naimisiin menneitä ja vieläkin ovat onnellisia. Joten sekään ei ole mikään syy olla menemättä.
Heille se sopi näin ja olen iloinen heidän puolestaan!

Piti pitää tuollainen pieni saarna tuohon väliin ja sitten voisin taas uvota jonnekin nettipelien maailmaan tuhlaamaan lopun työpäivääni. Ja siinähän kuvissa näkyyki mitä suurimmaksi osaksi töissä teen.

Polttarit

Eilen sitten vietettiin kaverini polttareita. Ja onnistuneesti, kun en ole vieläkään kamerani laturia saanut, niin en saanut kuviakaan paikan päältä. Muut kyllä saivat, mutta ehkä ne eivät ole ihan niin julkaisukelpoisia, mutta voin sentään kertoa miten ilta meni.

Ensin kokoonnuimme kaikki kaason luo ja kaaso kävi hakemassa morsiammen metroasemalta. Hän laittoi tälle siteen silmille ja toi kotiin. Aloitimme sillä, että morsian sai keksiä sanoitukset naimisiin menosta tai tulevasta miehestään, jotka hän kirjoitti ylös. Samalla aloimme syömään ja juomaan. Tarjolla oli aluksi kuoharia ja vähän ajan päästä tortilloja ja mansikka margaritoja. Tosin minähän en mitään alkoholia päässyt maistelemaan antibioottikuurini takia. Hauskaa oli silti.
Päästiin laittautumisen ohessa lauleskelemaan singstaria ja tutustumaan toisiimme, kun siskoja lukuun ottamatta kukaan ei tuntenut toisiaan. Seuraavaksi morsian sai tietovisan sulhasestaan. Ja onnistui vastaamaan 10½ oikein 15:sta. Tosin siellä oli monta kompaa. Aika hyvin tunsi kyllä sulhasensa.
Myöhemmin illalla lähdimme liikkeelle ja morsian sai seuraavan tehtävänsä. Hänen piti jollain muulla kielellä kuin suomeksi keskustella tuntemattomien kanssa niin, että saisi näiltä halauksen. Halausta ei saanut pyytää. Aluksi ajattelimme, että 5 riittäisi, mutta se tuntui käyvän tältä niin helposti että summa piti muuttaa 10. Matka kävi joutuisasti keskustaan päin musiikin soittaessa samalla morsiammen suosikkibiisejä.
Seuraava tehtävä oli pistää morsian laulamaan karaokeen. Kappaleen hän sai valita ihan itse ja valitsi Christina Aguileran Beautiful kappaleen. Vaikka jouduimmekin oottelemaan hetken aikaa, että hän pääsi laulamaan, niin morsian onnistui saamaan hyvin monta onnittelua välissä niin henkilökunnalta kuin tuntemattomiltakin. Laulu meni mahtavasti ja kaikki innostuivat siihen mukaan.
Siitä siirryttiin muutaman mutkan kautta Ale pubin edessä olevalle aukiolle. En niin millään muista mikä sen aukion nimi on. Täällä morsian sai näyttää taitonsa, joita hän niin tykkää esitellä, eli lattaritanssitaitonsa. Morsian kävi hakemassa tuntemattomien seasta itsellensä partnerin ja taitoi tanssiesityksen hänen kanssaan. Se oli aika mahtavaa katottavaa!
Viimeisen tehtävän pääsi katsomaan morsiamen kaveri, kun vahingossa osui paikalle ja siitä saatiinkin osuva yleisö. Viimeisenä tehtävänä morsiammen piti räpätä 50 centin in da club taustaan kirjoittamansa sanoituksen. Ja se meni mahtavasti! Se oli ihan huippu. Ja tämän morsian esittikin sitten monesti illan aikana. Lopuksi myös sulhaselleen, kun ihan lopuksi pääsi tämän seuraan.
Kiersimme pari baaria tervehtien morsiammen kavereita ja lopulta päädyimme YK:lle. Siellä olinkin illan jälkeen jo niin väsynyt, että päädyin vihdoin lähtemään kotiin. Ilta oli ihan mahtava ja tosi onnistunut. Ja innostuin täysin polttareiden järjestämisestä, vaikka näissä olin vain mukana järjestämässä.

Ja nyt enää ootellaan niitä häitä parin viikon päästä.