Cresswell Lane

Tuli tässä yhtenä päivänä käytyä Glasgowssa ihan mahtavalla kadulla. Olin sinä päivänä hieman huonotuulinen ja poikaystävä onnistui ilahduttamaan minua sillä, että vei minut pieneen liikkeeseen, josta arveli minun pitävän. Ja tottahan se oli!

Itseasiassa tykkäsin koko kadusta jolla se liike sijaitsi (cresswell lane), ja sellaisia ei briteistä kai erityisen usein löydy. Se on sellainen pieni sivukuja, jolle ei yleensä uskaltautuisi menemään. Mutta tämä pieni sivukuja oli kuin suoraan espanjan tai italian pikkukylästä. Valkoisiksi maalatut talojen seinät ja hyvin lämmin tunnelma. Näitä pikkukatuja oli jopa kaksi Glasgow west:ssä, yliopiston läheisyydessä. Byres roadilta poikkikadulle ja siitä sitten pikkukadulle.

Tämä liike sijaitsi pienen kadun ihan loppupäässä ja se oli kuin minikokoinen vintageostoskeskus (tosiaan minikokoinen, neljä myymälää ja joku kakkupaikka). Minä en vaatteissa niin innostu vintagesta ja siellä sellaisia liikkeitä oli kai kaksi tai kolme, yhd

essä taisi olla myös koruja. Mutta tämä liike mihin itse ihastuin, oli täynnä erilaisia piirustusvälineitä, erilaisia lasten jotain tarvikkeita (piirtämisestä leluihin), erikoistavaroita (mm. löydettiin teesiivilä, joka oli sukelluskoneen näköinen ja erilaisia säilytysrasioita) ja sen lisäksi vielä erilaisia vintage-esineitä. Ja noihin jälkimmäisiinhän ihastuin ihan täysin. Vanhanaikaisia kuvia, vinyylisoittimia, kompasseja yms. Oli aika mahtavia. Tyhjin käsin sieltä lähdettiin nyt, mutta varmasti tulee vielä käytyä hakemassa sieltä jotain!

Tämän jälkeen päädyttiin takaisin ulos ja jäin katsomaan kylmiksyksissäni (on se sana!) näiden liikkeiden alakerrassa olevaa kahvilaa. Se alkoi hirveästi houkuttelemaan, joten mentiin sinne lämmittelemään ja tilasin vahingossa ruokaakin täyttämään sinä päivänä vi

elä tyhjänä ollutta masuani. Paikka oli Rudi's ja oli muuten ihan mahtava paikka! Se oli lounge tyyppinen kahvila, joka tarjosi lämpimien juomien ja joidenkin makeiden leivosten lisäksi kasan pientä syötävää. Itse tilasin todella maukkaan caesar wrapin ja oli kyllä hyvää, kaiken lisäksi se oli ihan älyttömän kokoinen, sen lisäksi tuli mini rucolapaprikasalaatti ja tacoja kermaviilikastikkeella. Ja minä siis luulin tilanneeni vain jonkun pienen wrapin, että nälkä lähtee sillä. Muita ruokia siellä oli ainakin tarjolla toasteja, sämpylötä, pizzaa, brushettaa, keittoja, salaatteja yms. Ja kaikenlisäksi moniin muihin brittikahviloihin eroten tässä oli oikeasti kunnon teevalikoima, niin että oli jo vähän hankaluuksia valita mitä haluisi maistaa. Meille jäi kahvilasta todella hyvä kuva myöskin sen viihtyisyyden ja asiakaspalvelun takia, joten eiköhän sielläkin tule vielä uusiksikin käytyä. Ja suosittelen kaikille!

Ja Byres Roadillhan pääsee Glasgown keskustasta helposti metrolla, vaikka me kyllä kävellään melkein aina kaikki matkamme. :D

Ja tosiaan tuo kombo piristi päivääni hyvin paljon ja onnistuin pahasti ihastumaan tuohon pikkukatuun, jolla voisin melkein elää... en ehkä ihan, mutta käydä usein.

Joululahja haaveita

Tänä vuonna mun jouluhehkutus on alkanu paljon myöhemmin kuin aikasempina vuosina. En ole vain jaksanut innostua siitä tarpeeksi aikaisin. Olen itseasiassa sitä mieltä, että nytkin on liian aikaisin, mutta joskus se kai pitää aloittaa. Aloitan kuitenkin hitaasti (vaikkakin suunnilleen kaikki joulusuunnitelmat onkin tehty jo).

Oli hassua kuulla siskolta, että he ovat pohtineet mitä minulle antaa joululahjaksi. Niin tosiaan, minä kun yritän myydä suurintaosaa omaisuudestani pois, niin ei varmaan ole paras idea sitä tavaraa hirveästi minulle lisätä. Mutta samalla huomasin, että en ollut edes miettinyt mitä joululahjaksi oikeasti haluisin.

Lopulta mietittyäni pitkän aikaa päädyin listaamaan tavaroita joita ylipäänsä nyt haluan. Saavat siis olla toivelistalla. Aina saa toivoa, vaikken kyllä usko että mitään noista lahjaksi saankaan.. ja osan saatan hankkia jopa itse.

Olen tainnut jo hehkutella aikas paljon näitä blowfishin kenkiä, no sellaiset olisi taas tarpeen. Edelliset oli täydelliset ja en halua ylikuluttaa niitä, joten tarve olisi uusille. Noista kelloista ja laukuista postailinkin ihan juuri. Tuohon laitoin ne suosikkini.

Kosmetiikka on aina tarpeen. Lancomen meikkivoidetta kokeiltuani rakastuin siihen täysin! Tosin minulla on vielä jäljellä sitä vanhaa chaneliani aika paljon, joten se ei ole nyt välttämättä se olellisin. Mutta voisin hankkia sen 01, vaikka olikin vähän vaalea.

E-vitamiini seerumiin myös rakastuin. Ainoa, joka saa ylikuivuvan ihoni kosteutumaan millään tavalla. Ja tuo kosteusvoiteeni alkaa olla loppumaisillaan, joten sitä tarvitaan lisää.

Samoin rakas Estee Lauderin ripsivärinikin alkaa olla loppumaisillaan. Eli sille on oikeastikkin tarvetta.

Ja toivon hajuvesiä joka ikinen joulu. Minulla on hajuvesiä joku 6 varmaan, mutta silti haluan aina lisää. Ja tälläkin hetkellä käytän vain kahta aktiivisesti. Voisi joulunläheisyydessä ottaa muutkin kunnolla käyttöön. Mutta tuossa näkyvät tämän hetken halutuimmat tuoksut eli Versacen Bright Crystal, Hugo Bossin Orange ja Elizabeth Ardenin Green Tea.

Ja hehkutettuani jo parkaa on se mainittava myös täällä. Sellaisen haluan sellaisia keskilämpösäitä varten. Ja etten ylikuluta rakastan nahkatakkiani.

Nahkahanskat on ollut jo pitkään tarpeen. Minä kun aina onnistun joko hävittämään toisen tai rikkomaan. Ja en ole vieläkään sellaisia onnistunut ostamaan, vaikka kädet jäätyvät joka päivä.

Ja näin epäsopivasti samassa kollaasissa näkyy teepannu. Olen oikeasti haaveillut kunnon posliinisesta teepannusta jo kauan, mutta se ei myöskään taida olla ajankohtainen nyt kun hankkiudun tavarasta eroon. Ehkä sitten ensijouluksi?

Lähinnä tuossa toiveissa näkyi vaatteita ja käyttötavaraa, jotka olisivat käytössä melkein päivittäin. Tietenkin haaveilisin myös ulkomaanmatkoista ja kaikista kivoista lahjakorteista. Sen lisäksi tatuointi.. tai ennemminkin lahjakortti tatuointiliikkeeseen olisi kiva, mutta minulla ei vielä ole kuva valmiina, joten ei ehkä sitäkään nytten. Ja mieluusti ottaisin myös ne kaikki kirjat, mitä olen tässä aikaisemmin maininnut, niin saisi kunnolla luettavaa. Tosin osa niistä on niin paksuja, että myös sopivat paremmin vasta ensijoulun lahjaksi.

Mutta näistä en nyt aatellut mitään omanlaista kollaasia tehdä. Ehkä tämä riittää haaveilemisesta, koska niitä lahjoja nyt pitäisi ostella jollekin muulle kuin itselleni.

Ja poikaystävälle tiedoksi, tämä lista ei ole tehty hänen hankittavakseen!

Wanted new bag

Mun Friis & Companyn ikirakkaus laukku alkaa jo kulua. No oonki ehtiny käyttää sitä jo melkein vuoden täysin putkeen, niin ei ehkä ihmekkään. Olen jo pitkään haaveillut löytäväni kunnon laukun, joka kestäisi kunnolla ja pitkään. Oikean kokoinen ja näköinen. Olen aika nirso vielä laukkujen mallien kanssa. Täydellisimmän laukun olen nähnyt äidilläni, mut en enään muista mitä merkkiä se oli, ja sekin oli ostettu Barcelonan outletistä. Mutta se on juuri sen muotoinen kuin haluisin ja vielä aitoa nahkaa.
Nyt olen käynyt hirveän kasan laukkuja läpi ja tässä on nyt niitä, jotka voisin itselleni ottaakkin.

All Saints

Nuo kaksi laukkua näin All Saintsin liikkeessä ja tuohon mustaan varsinkin rakastuin. Tai itseasiassa tuo ruskea olisi malliltaan parempi, mutta värinä haluisin mustan. Ja tuo yksi on nettisivuilta ja myös aika kiva.


Asos

Nämä olisivat kivat, jos olisivat mustia.

Belstaff

French Connection

Karen Millen

Karen Millenin monesta muustakin laukusta tykkäsin. Aika sopiva hinta ja laukut aitoa nahkaa. Tuo mustaniittilaukku oli aika todella kiva!

Liebeskind

Tämä malli oli ihan mahtava! En vain oikein osannut valita minkä värinen olisi kivoin, mutta ehkä tuo harmaa olisi sopivin. Tämän ottaisin miiielelläni!

Marc by Marc Jacobs

Nine West

Vaikkeivät tässä näytäkkään isoilta, mutta kummatkin ovat todella tilavia laukkuja kivoilla yksityiskohdilla.

Pieces

Edullisemmasta päästä, mutta aika yksinkertainen.

Sara Berman

Aika mahtavan mallinen!

Warehouse

Warehousin laukku oli sopivimman hintainen, mutta se ei sitten ollut aitoanahkaa ja jos haluan kunnon kestävän laukun, sen kyllä pitäisi olla aitoa nahkaa.

Ja näistäkin saa aina haaveilla!

Kello haaveita

Olen ehtinyt jo kauemmin ihailla kaikenlaisia kelloja niin blogeissa, lehdissa kuin ihan kauppojen ikkunoissakin. Muutaman suosikin olen ehtinyt jo luomaan, mutta internetistä en niitä ihan suosikkejani löytänyt. Mutta tässä on muutama aika mahtava kello, jotka mielelläni ottaisin kokoelmaani.

Donna Karanin vaihtoehdot

Ja Michael Korsin vaihtoehdot.

Oikeastaan suosikkini olisi mustaa tai hopeaa, joka on sekoitettu rose goldiin, tai tuollaiseen pronssiseen sävyyn. Olisi ihan mahtava!

Mutta näistä saa nyt haaveilla jonkun aikaa, koska prioriteettejä on ennen näitä vielä aika paljon :P

Benji hyppy unelmia

Kasa kavereitani lähti tänään porukalla hyppämään benji hyppyä. Ja aihe miksi tästä nyt kirjoitan, on että kuinka älyttömän paljon minua ärsyttää etten ole siellä mukana! En muistanut, että se on tämä viikonloppu, ja olen tietenkin jumissa töissä juuri nyt. Toinen ongelma olisi tosin ollut benjihypyn hinta 85€. Kyllä se on varmasti sen arvoinen, mutta ehkä panostan sen verran sitten kun se ei tunnu niin pahalta hinnalta. Ärsyttävintä on se, että olisin kuitenkin halunnut päästä katsomaan niiden kaikkien kavereideni järkyttyneitä, innostuineita ja hermostuneita ilmeitä. Ja olisin päässyt leikkimään kamerallani oikein kunnolla. Nyt saan sitten ehkä nähdä kuvia joskus, enkä pääse koko intoiluun millään tavalla mukaan, niin päädyin möksäämään töihin.
Innostukseni benji hyppyihin alkoi 3 tai 4 vuotta sitten. Suunnilleen samoihin aikoihin, kun paras kaverini oli Uudessa Seellannissa vaihdossa ja kävi siellä 4 kertaa hyppäämässä benjin. NELJÄ!!! Vuoden sisällä neljä! Olin niin kade ja sitten tietenkin piti luvata, että joskus käyn itsekkin hyppäämässä.

Mutta kyllä se benji hyppy mullekin vielä tulee jossain vaiheessa eteen ja sitä oottelen aika lailla jännittäen ja peläten. Mulla on pienoinen korkeiden paikkojen kammo, varsinkin siinä vaiheessa kun pitää hypätä. Suostun hyppytornista juuri ja juuri hyppäämään 3, enkä sitä ylemmäs mene. Kaverit nauravat, etten tule uskaltamaan hyppäämään, mutta todistan ne vielä joku päivä vääriksi.

Ihanat verenimijät

Tämän päivän leffavalinnat sai mut keksimään myös postausideani. Aiheena vampyyrit. Joo, kyllä, niin kuin moni muu, niin minäkin olen ihan täysin hulluna näihin kiehtoviin olentoihin ja tunnun katsovan kaikki ohjelmat ja sarjat mitä löydän niihin liittyen.
Kuitenkin vampyyreista on monia erilaisia tulkintoja. Toiset kuolee toisella tavalla ja toiset toisella. On muinaisia ja nykyaikaisia ja eri syntymistapoja. Mulla tulee näistä aina mieleen, että mikä on näistä oikein vampyyri. Taino oikein ja oikein.
Muutamia suosikkimiesvampyyreja tässä:

Angel
Tuttu Buffy Vampyyrintappaja sarjasta ja myöhemmin omasta sarjastaan Angel. Alun perin Darla muutti Angelin vampyyriksi ja tämä teki kauheuksia. Häntä silloin nimitettiin Angelukseksi. Kunnes mustalaiset päättivät antaa tälle hirviölle sielun, jotta tämä kärsisi kaikista kauheuksistaan.
Näissä sarjoissa vampyyrit eivät kykene kävelemään päivänvalossa tai kärventyvät. Heidät saa tapettua, kun iskee vaarnan sydämeen. Ovat myöskin herkkiä risteille ja pyhälle vedelle. Ja jotain muita oli vielä joita en muista. Siinä vampyyri ei pääse ihan minne vain, vaan se pitää kutsua taloon sisään, jonka jälkeen sillä on rajaton pääsy sinne. Siinä vampyyrit voivat rakastua ja heidän takiaan on aina slayer tappamassa heitä.

Dracula
Tämä perinteisin vampyyri ja joidenkin tarinoiden mukaan vampyyrien isä. Eli se mistä kaikki on alunperin lähtenyt liikkeelle. Tosin Dracula tarinoitakin on hyvin monta. On Bram Stockerin dracula ja vanhempia draculoita. Sitten on uudemmissa elokuvissa käytetty mukana Draculaa, kuten Van Helsingissä.
Dracula on hyvännäköinen, mutta sydämmetön vanhanaikainen herräsmiestyylinen olento. Se pystyy muuttamaan muotoaan lepakontyyppiseksi olennoksi, eli lentämään. Ja se hiemoitsee itsellensä kaunista puolisoa, ei haittaa vaikka olisi monta.
Taitaa olla useammastakin draculasta juttua nyt.

Louis


Elokuvasta Interview with the vampire suomessa tunnetaan myös nimellä Verenvangit. Elokuvassa myös muut lempivampyyrini Lestat (Tom Cruise ( muuten varmaan ainoa elokuva, jossa hänestä tykkään todella paljon ja teki tosi huikeen roolisuorituksen)) Claudia (Kirsten Dunst) ja Armand (Antonio Banderas). Niin ja siis tietenkin Louis on Brad Pitt, jos sitä ei joku tiennyt.
Tässä vampyyriksi muututaan kun vampyyri imee ihmisen ihan kuoleman rajalle, jolloin jos ihminen juo vähän vampyyrin verta tapahtuu muutos. Kun muututaan vampyyreiksi heistä tulee kauniita ja he ovat ikuisesti juuri sitä miksi ovat joskus muuttuneet. Eivät vanhene tai muutu muulla tavoin ulkoisesti. He käristyvät auringonvalossa ja kuolevat tuleen. Jos he juovat kuolleesta, se voi tappaa myös, joten juoda täysin tyhjäksi ei saa myöskään. Tosin siinäkin on super Lestat, joka ei meinaa kuolla mihinkään.


Edward Cullen

Tämän nyt varmaan viimeistään kaikki tuntevat, kun on uusin vampyyri "tulokkaista". Eli Twilight sarjan toinen päähenkilö. Tosin tykkään muista Culleneista ehkä vähän enemmän kuin Edwardista.
Vampyyrit ovat nopeita, heillä voi olla erikoisia ominaisuuksia ja he voivat rakastua. Muututtuaan he pysyvät samanlaisina kuin miksi muuttuivat. Vampyyrit voivat elää niin ihmisten kuin eläintenkin verellä ja pystyvät hillitsemään janoaan. Vastasyntyneet ovat voimakkaampia ja agressiivisempia. Ja näissä vampyyreissa kummallisinta on, että he pystyvät olla auringonvalossa, he vain herättävät sillä liikaa huomiota. Mikä ei moniin muihin sitten pädekkään.


Monilla vampyyritarinoilla on omat valtiaansa tai hallitsijansa ja lakinsa. Ja noiden mainitsemieni juttujen lisäksi on vielä niin monia muita asioita, jotka eivät tällä hetkellä tule mieleeni. No ylipäätänsäkkin omat tarinansa. Yhteistä kuitenkin näille kaikille on, että he ovat nopeita ja he juovat verta.

Oma suosikkini on Louisin tarina ja sen tyyppiset vampyyrit. Muutenkin vampyyreista tulee ja niiden rakkaustarinoistansa tulee todella romanttinen olo.

Näiden lisäksi on monia monia muita vampyyritarinoita, joista monet ovat myös kauhutarinoita.
Underworldit, Bladet, Daywalker, 30 päivaa kaamosta, True Blood ja mitä kaikkia muita niitä onnkaan. En edes muista. Mutta ehkä tämä fantasiapläjäys riittää tähän väliin.